Me alotettiin mun kaverin kanssa viikon kestävä herkkulakko, koska herkuttelu oli lähtenyt taas hieman käsistä (onneksi vain hieman!). Joten tämän herkkulakkoilun myötä mä löysin itsestäni taas uutta motivaatiota jatkaa myös kiltisti syömäpuolellakin!
Olen nyt pari päivää syönyt mukailtua SuperDieetin ruokavaliota. En siis aloittanut dieettiä uudestaan (todellakaan) vaan käytän sitä ruokavaliota ikäänkuin mallina lähinnä suhteiden ja aikataulujen kanssa. Ja fiilis on mitä mahtavin! Mulla oli jo usko hieman itseeni mennyt, koska vaikka suunnitelin kuinka syöväni terveellisesti joka päivä, niin johonkin se aina kosahti. Toki olen tämän kanssa vielä alussa tämän uuden motivaatiobuustini kanssa, mutta alku on aina ollut minulle hankalin, ja siitä on nyt päästy!
Nesteitä on lähtenyt jonkun verran, mutta alle 80 kg ei olla vieläkään. Mä kyllä tuun tänne taas hehkuttamaan kun se raja alittuu! Toivottavasti viimeisen kerran!
Motivaatiota lisää kummasti lähestyvä kesä ja sen tuomat juhlat! Mulla on ensi kesänä luvassa kahdet häät!! Tai no, toiset ovat vasta syksyllä, mutta kuitenkin. Näissä häissä haluan ensimmäistä kertaa tuntea itseni kauniiksi ja hyväksi! Häät ovat mun mielestäni ehkä ihanin juhla ikinä, ja varsinkin syksyiset häät odotuttavat, koska ne ovat meidän sisarusparven ensimmäiset omat häät! Kesän häihin mulla on jo mekko valmiina, mutta syksyn häihin ostan sitten vasta syksyllä uuden mekon, joka saiskin olla sitten paljon pienempää kokoa kuin nyt olisi.
Ehkä tää kevät ja ihanat juoksulenkit ovat myös lisänneet motivaatiota. Juoksu on vaan ollut niin ihanaa!
Eilen juoksin reilun kahdeksan kilometriä ihan hissukseen, ja olo oli aivan mahtava sen jälkeen. Tänään pitäisi olla lepopäivä koska eilinen lenkki oli sen verran pitkä, mutta on mun ehkä pakko käydä hieman "palauttavalla" lenkillä vetäsemässä vaikka 3-4 km.
On myös mahtava olo henkisesti kun on taas oikealla polulla. SDn jälkeisten mässäilyitten jälkeen toki paransin hieman menoa, mutta tuntui kuin se mässäilynhenki vain hilluisi tuossa selän takana odottaen vain taas vallalle pääsyä. Nyt on taas sellainen fiilis kuin oli ennen joulua. Joten eiköhän tästä lähde taas tämäkin jumiputki paranemaan päin.
Mikä parasta, peilistäkin katsoo taas tämä uusi-minä, sen sijaan että siellä takaisin tuijjottelisi se vanha Supersize-minä, joka ei ollut edistynyt mihinkään suuntaan. Se on muuten mielenkiintoista miten oam mieli voi oikeasti valehdella itselle tuollaisiakin asioita. Musta oikeasti näytti siltä kuin olisin ollut saman kokoinen kuin viime kesänä. Onneksi ei!
Herkkulakko kestää siis vain viikon, mutta musta tuntuu että mun on pakko pidentää sitä ainakin yli pääsiäisen ihan nollatoleranssilla, koska muuten voi pääsiäissuklaaherkut viedä mennessään. Ja sitä mä en halua.
Sellaista siis tänään. Mä tästä lähden kohta kauppaan ostamaan lisää rahkaa, ja sitten pikkulenkille :)
Nauttikaa tekin keväästä ja lähtekää juoksemaan! :)
-Kaukaa Kaunis
