lauantai 31. elokuuta 2013

Elokuun update

Oolrait, mulla oli elokuulle kolme haastetta. Ravintola lakko, hiilarien välttäminen ja lenkkeily/treeni 4x viikossa.

Mä kävin ravintoloissa. Heti ensimmäisellä viikolla. Ja sitten tuli se ulkomaanmatka ja siellä kävin monen monta kertaa. Ja sitten vielä reissun jälkeen kävin pari kertaa. Eli fail. Puolustukseni voisin sanoa että tilasin useimmiten aina salaattia, ja senpä takia osaan kertoa että burger kingin kanasalaatti on aika köyhä. Mutta niitten kanatortilla vielä köyhempi. Ikean kanasalaatti oli simppeli, mutta kanaa oli paljon. Kotipizzan kanasalaatti oli herkullista, mutta siinä oli liikaa krutonkeja, jotka mä napsin pois. ABC:n kanasalaatti oli kyllä hyvää, mutta en tajunnut että siihen tuli parmesaania, ja mä sitten nappailin ne ja krutongit pois. Sitten söin pari itämerellistä salaattia: viking line osas homman, vaikka fetaa olikin reilusti, mutta tgi fridays ravintolan kreikkalainen salaatti oli ihan omaa luokkaansa. nam. ja sitten se yks kiinalainen buffetti missä söin kaikkea uppopaistettua.

Eli joo, unohdetaan se sitten.

Mites hiilarit? Alkukuusta voisin sanoa että en söynyt juuri ollenkaan ylimääräsiä hiilareita eli leipää, pastaa, perunaa, riisiä tai leivonnaisia. Mutta sitten tuli vieraita ja leipä oli aika in. Ja sitten kun työt oli loppumassa kahvilassa niin taisin mä pari korvapuustiakin syödä ja kakkupalan. Ja sitten ne pari jätskituuttia vieraitten kanssa. Hups. Eli ei ihan onnistunut niin tiukka linja kun olin ajatellut. Mutta kaiken kaikkiaan meni ihan hyvin.

Ja sitten ne lenkit. Eli neljä lenkkiä/viikko oli takoitus tehdä. Eipä ihan mennyt suunnitelmien mukaan sekään. Ekalla, tokalla ja kolmannella viikolla kävin kolme kertaa lenkillä. Sitten neljännellä viikolla mä sain kuin sainkin neljä lenkkiä mahtumaan viikkoon. Hyvä minä ! Ja sitten tällä viikolla saan myöskin neljä treeniä täyteen. Eli miinukselle jäätiin tässäkin. Tosin lenkkejä jäi "vain" kolme toteuttamatta.

Eli joko tavoitteet olivat liian korkealla, tai sitten mä vaan luovutin liian helpolla. Kuitenkin kuukausi meni nopeasti, ja olisin mä voinut paljon huonompiakin valintoja tehdä.

Huomenna alkaa syyskuu, saas nähdä mitä se tuo tullessaan!

-Kaukaa Kaunis

perjantai 30. elokuuta 2013

5k to 10k höllemmin

Heips!

Aloitan ensi viikolla siis ton 5k to 10k juoksuohjelman. Sen ohjelman mukaan mun pitäisi siis yhdeksän viikon päästä juosta 10 km putkeen.

No, kuulostaa paremmalta kuin hyvältä, mutta päätin että en lähde nyt ihan tappotahtia tuota suorittamaan.

Aloitan sen siis toki maanantaina, ja meinaan sen loppuun saakka vetää, mutta nyt opiskelujen ja ryhmäliikuntatuntien ohessa ajattelin suorittaa sen hieman hitaammin.

Voisinhan minä jättää noi ryhmäliikuntatunnit kokonaan välistä, mutta mä oikeasti tarvitsen vaihtelua urheiluun, ja sitä tarttee myös mun kroppa. Huomaan että jalan lihakset on kehittynyt valtavasti juoksun aloitettuani, mutta muualla ei sitten olekaan paljon muutoksia tapahtunut. Ja mä oikeasti haluan timmimmän kropan joka puolelta.

Eli mä teen niitä juoksuja omaa tahtia, joskus kolme kertaa viikossa, joskus pari kertaa viikossa.

Se ohjelma on onneks mun kännykässä sellanen että sitä voi mennä sitä tahtia kun haluaa.

Sellanen pikanen päivitys siitä :) Meinaan tehdä sitten vähän enemmän tosta 5k to 10k ohjelmasta postauksia tänne bloginkin puolelle, niin pääsette seuraamaan kuinka mun juoksu kehittyy.

-Kaukaa Kaunis

Snacking snacking

Oon viime päivinä napostellut ihan kiitettävästi.

Oon huomannu että mun kalorit on näinä päivinä huidellu just jossain tonnissa, vähän reilu, vaikka olisinkin urheillut sinä päivänä.

Se menee sitten siihen että syön ajoissa illallisen, ja sitten onkin koko ilta aikaa kattella mitäs sieltä kaapista löytyy.

Keskiviikkona söin kolme (3!) päärynää ja viinirypäleitä. Ei siinä mitään, mahtu reilusti kaloreihin, mutta se tapa miten mä ne söin oli just niin sitä vanhaa minää.

Menen keittiöön, äh, ei siellä ole mitään.
Sitten hetken päästä uudelleen ja mukaan tarttuu päärynä.
Oho, sitä oli niin kiva syödä, haempa uuden.
Mihin se katos? Takaisin keittiöön. Jääkaappi auki.
Nam, viinirypäleitä. Suusta alas.
Mitäs vielä?
Yksi päärynä jäljellä. Ääntä kohden.

Ja sitä rataa.

Eilen olin jo päivällä päättänyt sisällyttää kaloreihin kermaviilidipin ja sen kanssa dippikasviksia.

No, ne sujahti suuhun ihan ennätysvauhtia ja siinä sitä taas oltiin --> keittiöön.

Söin h i r v e ä n  kasan kurpitsan ja auringonkukan siemeniä. Siis sellasia jotka on kuorissa. Niihin jää ihan hirvee himo, plus se on vaan niin terapeuttista kun sää sormilla koko ajan säpeltää jotain ja samalla saa syödä.

Kaloreita noista kerty loppujen lopuks ehkä vähän liikaa, vaikka niissähän on vaan hyviä rasvoja ja muita hyviä ravintoaineita. Mutta se tapa. Se että mä koko elokuvan ajan mussutin niitä tyytyväisenä, enkä lopettanut vaikka sopiva määrä tuli täyteen.

Eli mitä tästä opin? Nyt vaan ne kalorit vähän korkeemmalle ja viivästytän illallista vaikka rahkalla tai muulla suunnitellulla välipalalla.

Mä en tajua miks mä pelkään välipaloja? Mulla on jostain syystä sellanen käsitys että välipalan saa syödä vain kerran päivässä, tyyliin 13-16 välillä. Ja sit mulla on ihan outoja kuvitelmia siitä minkälainen sen välipalan tulis olla. Mutta jos illallinen menee yli kuuden niin ehkä on ihan asiallista syödä kaks välipalaa lounaan ja illallisen välissä. Varsinkin jos lounas on jo 11-12 aikaan.

 Kuinka useasti te syötte päivässä?

-Kaukaa Kaunis

torstai 29. elokuuta 2013

Kotijumppaa!

Tänään olin suunnitellut meneväni juoksulenkille, mutta illalla koulusta päästyäni ei huvittanut yhtään lähtä ulos kylmään juoksemaan.

Siksipä päätin että nyt on aika syventyä youtubin ihmeelliseen maailmaan.

Jumppamatto lattialle ja käsipainot kaapista pölyttymästä ja menoks! Tällaisen videon löysin:

Sitä ennen tein samaiselta kanavalta alle 10 min lämppärin, ja sitten aloin hikoilemaan tuon yllä olevan kanssa.

Ja hikoilla sitä sai. Olin jo ihan unohtanut kuinka rapakunnossa mä olen kun olen keskittynyt vain ja ainoastaan juoksuun, ja siinähän tietysti reenaantuu ne tietyt lihakset.

Olin 20 min jälkeen jo ihan kuollut, mutta päätin että nyt jatketaan. Tein loput hieman höllemmällä tahdilla, ja sain kuin sainkin jumpan tehtyä. Nyt odotan kauhulla syyskuussa alkavia ryhmäliikuntatunteja, kun siellä samalla tavalla puuskutan ja aiheutan hienpaisumuksen, nice.

Mutta tulipahan kokeiltua. Ja seuraavalla kerralla kun ei huvita lähteä lenkille, voin etsiä jonkun toisen videon ja tehdä sen.

Kaloreita lämppärin ja varsinaisen treesnin aikana kului n.450 ckal. Ja aikaa kului se 40 min.

Kotijumpat on kyllä helppo ja halpa vaihtoehto, vaikka toisaalta se vaatii niin paljon enemmän motivaatiota kun on niin helppo luovuttaa kun sohva on niin lähellä.

Nyt olen reilu 10 min palautunut tuosta jumpasta ja sen verran tasaantunut että lähden tästä suihkuun.

-Kaukaa Kaunis

p.s. Mä keittelin eilen niitä papuja ja tein papusoppaa, mutta ne pavut jäikin sitten ylläripylläri raaoiksi, ja söin soppaa kuitenkin onnellisena tänään jo kaksi lautasellista. Eli paljon raakoja papuja. Ja sitten herra Googlen avustuksella sain tietää että jos pavut ovat vähääkään raakoja, ne sisältää myrkkyä joka aiheuttaa vakavia vatsakramppeja ja tietää ihan sairaalareissua. Sitä siis tässä olen koko illan kauhulla odotellut. Mä postaan sitten sairaalavuoteelta jos niikseen tulee.

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Kalorinlaskentaa

Olen taas viime aikoina alkanut pitämään ruokapäiväkirjaa puhelinsovelluksen avulla. Vaikka sovellus tekee oman arvion kalorimääristä, tarkistan yleensä asian jos se vain on mahdollista.

Mua onkin naurattanut kun ennen ruokailua mulle on kehittynyt rituaali, missä aluksi kasaan kaiken syötävän pöydälle, sitten alan puntaroimaan kaikki erikseen ja samalla pidän paperin avulla kirjaa. Sitten jos sovelluksesta ei löydy jotain ruokalajia, katson kännykän netillä googlettamalla kyseisen ruoan ravintoarvot.

Sitten alkaa kova matemaattinen hetki kun jaan ruokagrammoja sadalla grammalla ja kaloreita sitten vastaavalla osuudella. Puhelimen laskin on kovassa käytössä!

Sitten syön ruoan onnellisena ja kirjaan sovellukseen syömiset.

Nykyään kun syön niin paljon vähemmän, ja jatkuva napostelu on jäänyt pois, musta tuntuu että haluan kuitenkin olla jollain lailla tekemisissä ruoan kanssa. Ja sen takia oon innostunut kokkailemaa enemmän sellasia ruokia minkä valmistukseen menee kauemin, ja juurikin nää kalorilaskut ja mittailut vie oman aikansa, mikä on pyhitetty ruoalle.

Ruokakaupassa on pakko tutkailla eri asioiden ravintoarvoja, ja miettiä mikä ruoka sopisi tämänhetkiseen ruokavalioon.

Eli mun suhde ruokaan on edelleen vähän kieroutunut. Kauhean mättöähkyilyn sijaan ruoka on mun mielen päällä ehkä turhan paljon päivän mittaan. Eli siinä on vielä opettelemista.

Toisaalta, uskoisin niin että laihdutus on niin kokopäiväistä hommaa, että ruoan ollessa niinkin isossa roolissa, on vähän mahdottomuuskin jättää ruoka taka-alalle.

Mites teillä kanssa-laihduttajilla? Onko suhteenne ruokaan muuttunut terveellisellä tavalla, vai oletteko löytäneet laillani uuden obsessiivisen lähestymistavan ruokaan?

-Kaukaa Kaunis

tiistai 27. elokuuta 2013

Pohdintaa ja mietteitä

Tänään annan ajatuksen juosta ja kirjoitan kaikkea mitä laihdutus on tuonut mielen päälle.

Lahjoitin tänään ison ikeasäkillisen vaatteita kirpparille. Sinne meni paljon vaatteita joita en ole käyttänyt piiitkiin aikoihin, ja paljon myös sellaisia vaatteita jotka päätin jättää taakse jo nyt. Tein tilaa uusille pienemmille vaatteille, kun sen aika koittaa!

Kävimpä myös Punnitse ja säästä-kaupassa, josta ostin papuja (raakoja) ja linssejä, joista sitten saan vähän terveellistä vaihtelua ruokavalioon. Ostin ihan prismasta viimeksi tölkkipapuja, ja innostuin ihan tosissani. Niissä on todella vähän kaloreita, ja ne tuo lisää proteiinia ja kuituja ruokavalioon. Mutta halusin kokeilla miten papujen valmistaminen ihan alusta saakka lähtee toimimaan. Teen lähiaikoina tarkempaa postausta kaikesta uudesta ja kivasta mitä ruokakaapistani löytyy.

PiiSamikin postauksessaan pohti sitä kuinka elämäntavat ovat muuttuneet näin lyhyessä ajassa. Sitä täytyy minunkin kyllä ihmetellä. Ajatelle mitä kaikkea törkyä sitä on itseensä tunkenut! Ja aivan liikaa! Lautasmalli oli aivan päällänsä kun saatoin keittää perunoita ja tehdä sen kanssa ruskeaa kastiketta. Missä kaikki ravinto? Ei ihme että oli koko ajan nälkä. Puhumattakaan kaikesta siitä pastasta ja muusta teollisuusmössöstä mistä minäkin energiani sain monta vuotta. Vasta näin jälkikäteen ajateltuna olo oli koko ajan tukkoinen ja väsynyt. Mikään ei kiinnostanut ja kaikki tuntui hirveältä urakalta. Nyt jopa huomaa jos ruuansulatuksessa on jokin pielessä, kun ennen eli siinä samaisessa sumussa koko ajan. Miten sitä ennen ei tullut ajatelleeksikaan että omaa oloa voisi helpottaa huomattavasti ja näinkin helpolla(?).

Yksi uusi asia on myös urheiluvaattet. Mulla ei ole ollut minkäännäköisiä urheiluvaatteita ennen kun nyt kesällä niitä ostin ihan urakalla alennusmyynneistä. Kotiin palattauani rupesin ihan miettimään että mihis minä nyt nämä tungen? Tein siis yhden lipaston tilaa kaikille urheiluhömpälle, kuten vaatteille, sykemittarille, hiuspannoille ymym... Pieni järjestelijä minäni vinkuu onnesta!

Ja tänään lenkin jälkeen suihkussa saippuoidessa itseäni huomasin että minähän jopa ulotun pesemään selän paremmin kuin koskaan ennen! Jeejee!

Ostin vaa'an ja arvatkaan vaan kuinka paljon mua himotti heti kokeilla mitä se näyttää. Pidin pintani ja punnitsen itseni kuten suunniteltu on 2.9. Tänään kokeilen tosin käsipainoilla pitääkö vaaka paikkaansa. Vaihtoehtoina olisi ollut hienompiakin vaakoja jotka näyttivät kehon rasvaprosenttiä ym. mutta pääsyin sitten halvimpaan ja yksinkertaisimpaan versioon. Eli ensi maanantainaluvassa painopäivitys ja muutoskuvia. Alkaa taas jo vähän jännittämään mitä siellä sitten näkyy. Odotan myös innoissani syyskuuta kun ryhmäliikuntatunnit alkavat ja 5k 2 10k alkaa.

Ehkä mä lopetan nyt tähän ennen kun karkaa homma käsistä.

Lähiaikoina siis luvassa kurkkausta ruokakaappiin, ruokapäiväkirjaa ja mahdollisesti reseptiä jos joku kokeilu onnistuu erityisen hyvin :)

-Kaukaa Kaunis

maanantai 26. elokuuta 2013

5 syytä

Tein tässä hetki sitten postauksen jossa luettelin 50 syytä miksi haluan laihtua tai muuttaa elämäntapaani terveellisemmäksi.

Siinä tyydyin siis vain luettelemaan syitä jotka tulivat mieleeni, sen kummempia selittelemättä.

Nyt ajattelin kertoa vähän tarkemmin viidestä listalta valitsemastani syystä ja avata tätä minun laihduttajan sielunmaisemaani :)

1) Terveys. Mun mummo oli diabeetikko. Pienenä aina puhuttiin että mummolla on sokeritauti ja sen takia siltä amputoitiin jalka ymym. Enhän mä edes tiennyt mikä sokeritauti on, ja ihmettelin sitä miksi ihmeessä jonkun taudin takia pitää viedä jalka pois. Yläasteen terveystietotuntien jälkeen asia hieman avautui mulle mutten ole sitä sen kummemmin ajatellut, olenhan vielä niin nuori. Viime keväänä sitten seurasin yhden läheisen ihmisen sairastelua, joka ei kyllä liittynyt mitenkään diabeetekseen tai ylipainoon, mutta silloin tajusin kuinka suojaamaton minäkin olen. Mähän suorastaan kerjään sairauksia ja vaivoja. Mä olen aina ihmetellyt miten kukaan voi tupakoida. Se vie ihan hirveesti rahaa ja tuo vaan kaikkea negatiivista terveydelle. Mä tajusin kanssa mä teen periaatteessa ihan samaa ittelleni. Mä en kunnioittanut mun kehoa ja loppujen lopuks elämää tarpeeks että kattoisin vähän mitä syön? Naurettavaa. Tajusin oikeasti miten mä leikin tulella, ja ihan vaan siitä syystä että tykkään syödä ja en jaksa liikkua. Mä olen riskiryhmässä oikeastaan kaikissa sairauksissa, ja se kertoo mun mielestä jo aika paljon siitä kuinka terveellinen mun elämäntapa on/oli vaikka mitään varsinaisia sairauksia mulla ei VIELÄ olekaan.

2) Itsepuolustus. Call me crazy tai väittäkää että mä olen kattonut liikaa Criminal Mindsia/CSItä/rikossarjoja mutta mua oikeasti välillä pelottaa esim. yöaikaan yksin liikkuminen. Mä tiedän että nykyään voi tapahtua ihan mitä tahansa, ja sen voi lukea lehdistä joka päivä, mutta eihän sitä koskaan omalle kohdalle usko. Mutta sitten mä oon miettinyt niitä tilanteita ja tajunnut että oli se sitten yläasteelainen rimpulakinttu tai viiskymppinen kaljamaha, ne molemmat päihittäis mut jos sellanen tilanne tulis. Mä olen säälittävän voimaton. Ja fyysisesti hidas. Mä en olis jaksanut juosta ketään karkuun edes kahta minuuttia putkeen. Puhumattakaan siitä miten osaisin ja kykenisin puolustamaan itseäni kamppailutilanteessa. Sen takia mä olen päättänyt että kunhan tästä pääsen normaalipainoon, mä menen itsepuolustuskurssille, ja voin potkasta munille kaikkia jotka yrittää tulla lähelle.

3) Tyytyväisyys omaan kroppaan. Vaikka mulla on suht hyvä  itsetunto, on siinä vielä hurjasti parannettavaa. Mä haluan kokea päivän jolloin on ihan sama vaikka kaikki ottais kuvia alakantista. Mä haluan mennä vaatekauppaan ja olla oikeasti sitä mieltä että joku vaate näyttää hyvältä mun päällä. Mä en halua laihistaa koko loppuelämääni, varsinkin kun se ei todellisuudessa edes auta tilannetta. Mä haluan myös kantaa itseäni ylpeänä, ja jättää "mitä muut musta ajattelee" -ajatuksen menneisyyteen.

4)Energia tason nousu/aktiivisuus. Voi kuinka monta kertaa mä olen jäänyt paitsi asioista ihan vaan sen takia että mä en ole jaksanut tai kyennyt tekemään jotain. Arvatkaa vaan uskallanko mä edes ajatella päivää huvipuistossa ? EN. Mä en lähtenyt valloittamaan vuorta kun olin lomamatkalla Italiassa. Mä en osallistu mihinkään leikkimielisiin kilpailuihin tai peleihin koska ajattelen että mä en jaksa tai että mä oon kaikista huonoin. Kerran muistan kun vältin täpärästi eukonkantokilpailut pakenemalla vessaan, jossa mä sitten istuinkin aika tovin. Mä en voinut kuvitellakaan kuinka kukaan ois jaksanu mua kantaa. Abipäivänäkin meidän koulussa oli tapana että ykköset kantaa abit rekkaan. Ja mä suoraan sanoin pojille jotka epätoivosina katto toisiinsa että mitenköhän tässä käy, että no worries, mä kävelen. Mun elämässä on niin monta tilannetta jotka on jäänyt kaduttamaan koska mun kunto ei kestä, tai se aktiviteetti ei kestä mun painoa.

5) Vaatteet! Oi kuinka mä odotan sitä päivää kun voin oikeasti pukeutua juuri niihin vaatteisiin kun tahdon. Mä rakastan hameita ja mekkoja, mutta en ole juurikaan sellaisia käyttänyt koska mun jalat ei vaan kestä päivänvaloa. Toinen on käsivarret paljaaksi jättävät. Mulla pitää kesähelteilläkin olla joko bolero tai neule tai joku shaali olkapäillä jotta mun käsivarret peittyis. Mulla on ollut vaikka kuinka monta vaatetta jotka mä olen jättänyt kaapin perälle ihan vaan siitä syystä että mä näytin ne päällä läskiltä. Ihan kun kukaan ei olis tajunnut sitä ennen sitä? Hah. Ja korkokengistä puhumattakaan. Mä olen aika pitkä (n.173 cm) ja jotenkin musta tuntuu että mä olen vielä jättiläismäisempi jos mä vielä korotan itseäni korkeammalle, ja samalla olen leveä kun sinivalas. Mulle ainakin tuli aina sellanen jättiläisefekti, ja niin on kaikki korkkarit kaapin päällä odottamassa.

Siinäpä oli viisi sadoista syistä selitettynä. Näistä kirjottaminen antaa mulle kyllä jotenkin lisäpuhtia. Jotenkin osan näistä pistää aina taka-alalle, ja niitä ei tuu mietittyä, niin on hyvä palauttaa mieleen mitä kohti tässä ollaan oikein menossa!

Viettäkää oikein ihana päivä missä ikinä olettekin :)

-Kaukaa Kaunis

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Viikon 34 yhteenveto

Heippa vaan. Taas on viikottaisen yhteenvedon aika.

Ensimmäistä kertaa elokuussa tuli tuo suunniteltu 4x viikossa lenkillä käynti toteutuneeksi! Eli tässä olisi tän viikon liikkumiset:

maanantai: juoksulenkki 47 min, 6,81 km, -625 kcal
tiistai: -
keskiviikko: juoksulenkki 32 min, 4,31 km, -445 kcal
torstai: -
perjantai: juoksulenkki 35 min, 4,84 km, -462 kcal
lauantai: -
sunnuntai: juoksulenkki 33 min, 4,82 km, -447kcal

yht.2 h 28 min, -1979 kcal

On nyt jäänyt vähän lyhkäsisksi lenkit, mutta tällä viikolla ei ole inspannut sitten ollenkaan. Päättelin siis että parempi raahautua lenkkipolulle joka tapauksessa, ja jättää lenkki vähän lyhyemmäksi.

Mutta ensi viikolla alkaa siis koulu ja saa nähdä miten se vaikuttaa lenkkeilyyn :)

-Kaukaa Kaunis

Astetta terveellisempi aamupuuro

Tänään mulla oli terveysintoilijafiilis kun päätin vähän tuunata aamupuuroa.

Mä syön aina neljän viljan puuroa, se tuntuu musta jotenki täyttävämmältä kun siinä on kuitua enemmän. No, tein siis desistä leseitä puuroa, ja päätin lisätä vähän ekstrakuitua ja kaadoin kourallisen ruisleseitä joukkoon.
Mä käytän noita ruisleseitä yleensä rahkan kanssa, jotta saisin juurikin niitä kuituja.

Kun puuro oli valmista, heitin joukkoon teelusikallisen kookosöljyä ja ruokalusikallisen mustikka-pellavarouhetta (kuituja & omega-3). Kaikki sekasin vaan ja lautaselle.

Päälle vielä superfoodia pakkasesta, eli itse kerättyjä mustikoita!
Nyt oli puurossa siis reilusti kuitua, antioksidantteja ja omega-3sta. Ja tietenkin hyviä rasvoja.

Huhheijaa kun musta on tullut terveellinen! :D

-Kaukaa Kaunis

perjantai 23. elokuuta 2013

Huonon päivän ruokapäiväkirja

Okei, eli tässä olis teille esimerkki siitä mitä teidän EI pidä tehdä.

Heräsin tänään vasta joskus vähän vaille ykstoista ja söin siinä sitten aamupalapuuron ja mustikoita. Hyvä minä!

Kävin siinä sitten hetken (pari tuntia) koomailtuani lenkillä, mutta sekin jäi lyhyeen kun ei vaan yksinkertaisesti jaksanut.

Sitten suihkun jälkeen kello olikin jo yli kaksi, ja mun piti mennä tapaamaan yhtä kaveria. Mulla oli kaapit tietenkin ihan tyhjinä, koska palasin tänne kämpille vasta eilen. Päätin siis että kauppareissu ja kokkaaminen saa jäädä sitten myöhemmälle.

Tapasin kaveriani ja hups vaan kello olikin jo melkein neljä. Vatsa vaan murisi ja valitti ja minä lähdin kauppaa. Erittäin nälkäisenä. Ei hyvä.

Sieltä sitten tarttui mukaan kaikennäköistä, ja tämän päivän ruoaksi päätyi hornetin tulisesti maustetus kanansiipipalat. Ja kermaviiliä dippiä varten. Ei todellakaan hyvä.

No, kotiin vaan ja kanat uuniin. Kanojen valmistuessa tein kermaviiliin valkosipulidipin ja söin ruisleipää. Kello oli jo melkein viisi kun ruoka oli valmista, ja sitten sitä syötiin, ja syötiin ja vielä syötiin.

Tunsin olevani jo täynnä, mutta oli ne loputkin siipipalat pakko vaan syödä. Ne kun on vaan NIIN hyviä että niitä voisi syödä vaikka kilon.

No, tsekkasin tossa vähän kaloreita, ja kappaskappas, tossa kanansiipiä ja dippiä -ateriassa yli 1300 ckal!

 Aamupalapuuron ja ruisleivän lisäksi olenkin vain syönyt 550 g kanansiipiä, ja nyt ennen nukkumaanmenoa ajattelin tehdä vielä pienen hedelmäsalaatin, joka onneksi on kevyttä.

Mitä tästä opimme? Älkää hyvät ihmiset menkö kauppaan nälkäisinä. Muistakaa syödä säännöllisen tiuhaan niin ettei kova nälkä yllätä. Vastustakaa kiusauksia kaupassa ja tehkää hyviä valintoja!

-Kaukaa Kaunis

torstai 22. elokuuta 2013

Home sweet home

Jippii! Tänään taas kotona!

Opinnot jatkuu jo heti maanantaina, mutta nyt saa hetken hengähtää ja opetella taas ns. itsenäiseen elämiseen.

Jostain syystä tää toi mulle ihan hirveesti lisämotivaatiota. Mä saan mennä kauppaan ja ostaa kaikkea terveellistä ja täyttää niillä oman jääkaapin niin ettei siellä ole mitään muuta. Ja sitten on tietysti vähän vaihtelevat lenkkimaastot :) Ja syyskuun alusta lähtee opiskelijoille tarkotetut liikuntatoiminta käyntiin! Ja 5k to 10k!

Ja mikä tärkeintä, on taas ihan uudella tavalla aikaa ittelle ja omille jutuille. Jotenkin jos ei oo sitä omaa tilaa tai tavaroita niin on koko ajan virasilla ja se on aina kuluttavaa. Nyt voin vapaasti tehdä mitä huvittaa, ja kukaan ei sano yhtään mitään vaikka söisin joka päivä kanaa ja kukkakaalia.

Eli kotona taas, ihanaa!!

Pitää vaan ostaa vaaka. Multa sellasta ei vielä löydy.

-Kaukaa Kaunis

Pieni sananen tähän väliin

Hei! Piiiitkän bloggerin kanssa tappelemisen, ja herra googlen kautta sovinnon tekemisen jälkeen, sain minäkin luotua vihdoin tuollaisen painoseuranta välilehden! (taputukset tähän väliin)

Eli sieltä löytyy nyt tavoitepainot ja aikataulutus.

Uutta on mm. se, että meinaan syyskuusta lähtien käydä vaa'alla kahdesti kuussa, eli kahden viikon välein aina maanantaisin.

Haluan nähdä edistymisen vähän tiuhemmin, kuukausi tuntuu jotenkin niin pitkältä ajalta.
Kahdessa viikossa kerkiää tapahtua jo asioita, mutta se on kuitenkin sen verran tiuhaan että ei tarvitse odottaa vaa'alle pääsyä kuin kuuta nousevaa.

Eli sellainen päivitys vain, käykää tsekkaamassa jos kiinnostaa. Sinne mä myös päivitän painoa sitä mittaa kun niiden aika on, ja näen tuleeko tavoitteet täytetyksi :)

-Kaukaa Kaunis

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Vaatteet löystyy

On ollut kiva huomata että omat vaatteet joko istuu paremmin päällä. Osa rupeaa jo hieman roikkumaan, ja se aina ihmetyttää mua.

Tässä on yksi sellanen neule joka oli ihonmyötänen vielä kesäkuussa, ja sen takia en sitä ihan hirveästi käyttänytkään. Mä yleensä käytän sellasia hieman isoja ja löysiä vaatteita.

Tää neule tuli suoraan pesusta, joten se ei ole edes venynyt käytössä.
Koitan seuraavassa kuvassa vähän demonstroida kuinka paljon ylimäärästä neulosta tossa jo on.


Tässäkin vedin sen vain toiselta puolelta ihoon kiinni ja sitten ylimääräsen kankaan irti. Toiselta puolelta tulis vielä jonkun verran.

Oon ihan ihmeissäni. Kiloje ei ole lähtenyt montaakaan, mutta selkeästi jotain tapahtuu. Sen näkee myös näistä housuista.

 
Sain nämä housut viime viikolla siskoltani. Nämä oli siis liian isot siskolle, joten kysy haluanko minä ne. No, normaalisti en olisi ottanut koska näin heti että farkut olivat aivan liian pienet, mutta sitten ajattelin että nämähän olisi tavoitefarkuiksi aivan mainiot, ja sen lisäksi nämä sopisivat yksiksi välifarkuiksi niin ettei tarvitse  ostaa niin paljoa vaatteita jotka jäävät kuitenkin isoiksi.

Arvatkaa vaan oliko yllätys suuri kun farkut menivätkin jalkaan jo nyt! Eihän nämä vielä hyviltä näytä, mutta ei ne myöskään kovin epämukavatkaan ollut, ja olen käyttänyt niitä jo moneen kertaan.

Nää farkut on siis tavoitefarkut ja välifarkut. Ne on muuten cubuksesta ja kokoa 44. Mun housukoko vaihtelee aika lailla, mutta nää oon ihan denimiä ja muutenkin paaljon pienemmät kun mun "ison" koon farkut. Tässä on strech housut jotka oli täysin sopivat toukokuussa ja nää cubuksen denimfarkut päällekäin:

 Tässä pitää otta huomioon että molempia housuja on käytetty, ja noi alimmat venyy enemmän käytössä koska ne on sitä strech kangasta. Mutta kuitenkin ero on suuri :) Ja sitten kun noi siniset on oikeasti hyvänkokoset mä otan niistä taas kuvaa ja laitan tänne blogiin. Ja tietenkin sitten kun ne jää liian suuriks :D

-Kaukaa Kaunis


tiistai 20. elokuuta 2013

Laihdutukseen liittyvät appit/sovellukset

Nykyään melkein kaikkien taskuista löytyy älypuhelin. Se tosiaan on erittäin älykäs vehje joka auttaa meitä tilanteessa kuin tilanteessa. Meidän onneksemme laihdutukseen ja terveyteen liittyviä sovelluksia on kehitelty paljon, ja niistä pääsee nauttimaan ihan ilmaiseksikin.

Siispä päätin koota niitä sovelluksia joita minä käytän liittyen nimenomaan tähän elämäntapamuutosprojektiin, ja teen niistä teille yhteenvedon. Toivottavasti te kaikki älykapulan omistajat olette jo löytänyt osan näistä sovelluksista, ja jos ette, niin kannattaa ehdottomasti kokeilla.

Mä olen koonnut kaikki mun laihisappsit yhelle sivulle, ja tältä näyttää se:


Sieltä löytyy totta kai blogger, joka on totta kai tärkeä appsi laihdutuksessa koska mulle ainakin blogin pitäminen ja toisten blogien lukeminen antaa valtavasti motivaatiota ja inspiraatiota!

Sitten bloggerin vieressä on My Calendar, joka taas seuraa menkkoja ja siihen liittyviä asioita. Itsellä ainakin kuukautiset ovat olleet epäsäännölliset ja muutenkin erilainen kokemus (:D) kun ennen laihdutusta.

Seuraavalla rivillä on MyFitnessPal ja Noom, jotka molemmat toimii pääasiassa ruokapäiväkirjan hommissa. Käytin tota MyFitnessPal:iä kesäkuussa paljon, sitten kyllästyin ja en pitänyt ruokapäiväkirjaa.



 No, pari päivää sitten löysin ton Noomin joka kuulosti erittäin mielenkiintoiselta, ja latasin sen sitten ja oon käyttänyt sitä nyt sen pari päivää ja tykkään! Siinä siis Kirjataan syömiset ja se sitten laskee kalorit sun puolesta ja pitää niistä kirjaa. Ja molempiin ohjelmiin pystyy myös lisäämään päivän liikkumiset jotka sitten lisäävät kaloreita päivän saldoon. Noomissa myös kerätään Noom-pisteitä joita saa kun kirjaa ruokia tai liikkuu tai tekee tehtäviä joita "valmentaja" sulle antaa. Niin! Ja tossa Noomissa on askelmittari!!



Mä voisin tehdä tosta Noomista tarkempaa arvostelua kun oon sitä hetken kauemmin käyttänyt.

Sitten seuraava rivi on juoksuohjelmille. Monesti mainittu Couch to 5k -ohjelma jonka suoritin jo loppuun. Suosittelen! Ja sitten seuraavana listalla on tuo 5k to 10k -ohjelma, jonka avulla tää tyttö juoksee pian 10 km! :)

Sitten viimoisena on Sports tracker.


Tää on aivan mahtava sovellus johon voi laittaa mikä urheilulajia on alkamassa harrastamaan ja kun kännykkää kantaa mukana se laskee kaikkea mielenkiintoista. Esim. matkaa ja näyttää kertalta reittiä. Se osaa myös kertoa vauhtia ja antaa yhteenvedon jossa näkee jopa puolenkilsan tarkkuudella oman vauhdin ja edistymisen.

Mä olen käyttänyt tätä aina sillon kun en ole käyttänyt noita edellisiä juoksuohjelmasovelluksia, koska niissä on omat matka- ja vauhtimittarit. Tästäkin voisin tehdä vähän tarkemman arvostelun jos sellanen kiinnostaa.

Mulle erilaiset sovellukset on tuonut paljon lisämotivaatiota projektiin, ja ne muistuttavat olemassaolollaan jo siitä että pitää lähteä lenkille. Näistä kaikki muut paitsi noi juoksuohjelma (c25k ja 5k210k) on ilmasia, ja noi kaks maksaa jotain reilu pari euroa yhteensä. Eli rahaa en ole pistänyt palamaan, vaikka kaikista näistäkin saisi ostettua paremman version.

Kertokaa hei ihmeessä omat sovellukset mitä käytätte! Mä tykkään aina kokeilla uusia sovelluksia, varsinkin jos niistä on näinkin paljon hyötyä!

-Kaukaa Kaunis

maanantai 19. elokuuta 2013

50 syytä

1. Oma terveys
2. Ulkonäön parantuminen
3. Fyysisen voiman parantuminen
4. Juoksulenkit
5. Itsetunnon paraneminen
6. Vaatteiden osto
7. Kuvissa oleminen
8. Uimahalli
9. Hieronta
10. Biitsillä käynti
11. Energiatason nousu
12. Nukkumarytmin parantuminen
13. Matkustelu
14. Yleinen onnellisuus
15. Tyytyväisyys omaan kehoon
16. Joillekin ihmisille näyttäminen
17. Fyysinen nopeus
18. Itsepuolustus
19. Vaatteet normaalipuolelta
20. Vaatteiden istuvuus ja mukavuus
21. Lääkärikäynnit
22. Aktiivisuus
23. Uudet harrastukset
24. Uusin ihmisten tapaaminen
25. Saunaillat
26. Huolettomuus omasta painosta
27. Ravintoloissa käynti
28. Tanssiminen
29. Tunteiden käsittely uudella tavalla
30. Kuntosalilla käynti
31. Herkuttelusta nauttiminen
32. Hameet & mekot
33. Korkokengät
34. Lyhythihaiset paidat tai topit
35. Lyhyet shortsit
36. Kasvojen kaventuminen
37. Reisien hankautuminen
38. Ruoasta terveellä tavalla nauttiminen
39. Inspirointi
40. Roolin muuttuminen kaveriporukassa
41. Jaksaminen
42. Tulevaisuus
43. One-size -tuotteet
44. Voi valita minkä vaatteen haluaa, eikä sitä mikä mahtuu
45. Peiliin katsominen
46. Notkeus
47. Kesä
48. Häpeilyn loppuminen
49. Laittautuminen
50. Itseluottamus


Siinä olis jos oma motivaatio meinaa ehtyä. Näitä on tietenki lisää ja nää ei ole mitenkään tärkeysjärjestyksessä, paitsi että terveys on ehoton ykkönen. Teen osasta näistä vähän tarkemman postauksen tässä joku päivä.

Kannattaa yrittää tehdä tällaista listaa jos kaipaa lisäboostia motivaation taholla. Jokaisella on omat ns. pienet ja suuret juttunsa jotka motivoi, ja senpä takia munkin lista voi monille olla naurettava. Mutta ne onkin mun juttuja :)

-Kaukaa Kaunis

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Viikon 33 yhteenveto

Heippa vaan. Tässä olis tän viikon liikkumiset.

maanantai: -
tiistai: -
keskiviikko: juoksulenkki, 35 min, 4,85 km, -460 kcal
tostai: juoksulenkki, 39 min, 5,51 km, -524 kcal
perjantai: -
lauantai: -
sunnuntai: juoksu/kävelylenkki, 1h 19 min, 9,78 km, -1021 kcal

yht. 2 h 35 min, -2005 kcal

Elä tällä viikolla jäi taas yksi lenkki suunnitellusta neljästä. Taitaa olla aika fail koko elokuu, mutta ei anneta sen haitata.

Alkuviikosta oli vieraita, ja perjantaina tuli toiset vieraat jotka lähti sitten tänään. Nyt pitäisi olla vierailut vierailtu ja kohtahan pääsen kotiin jossa arki sujuukin vähän helpommin.

Mutta olen ihan tyytyväinen lenkkeihin. Juoksin tämän päivän lenkistä n. 5 km, ja sitten kävelin loppuun. Oon ajatellut että pitäisi varmaan kävellä vähän enemmän, koska pienillä sykkeellä rasvanpoltto on suurinta.

-Kaukaa Kaunis

lauantai 17. elokuuta 2013

5k to 10k

Kuten mä jo joskus mainitsinkin, ostin 5k to 10k sovelluksen puhelimeen jo ennen kuin C25k sovellus oli edes loppunut.

Kohta onkin aika aloittaa harjoittelu kohti 10 km juoksua, ja olen tässä pohtinut minkälaisen osan bloggaus tästä urakasta saa. Musta olis nimittäin kiva pitää ihan päiväkirjaa noista treeneistä, nyt kun aloitan ihan alusta. Ton C25k:n kohdalla mä olin jo treenannut useamman viikon kun alotin bloggailun.

Eli kertokaa jos teitä kiinnostaa enemmän tää mun juoksuharrastus (tai ehkä enemmänkin sen kehittyminen) vai riittääkö viikottaiset yhteenvedot ?

Mutta kohta tosiaan alkaa taas ohjelma, ja oon siitä innoissani. Sen avulla on paljon helpompi mennä aina lenkille kun ei tarvitse miettiä kuinka kauan juosta ja kuinka kovaa. Se ohjelma kertoo sulle mitä pitää tehdä. Eli innoissani odotan syyskuun alkua, kun silloin tämän ohjelman aloitan.

Musta on mukava lukea kun pari bloggaajaa on ryhtynyt tohon C25k:hon, miten niillä menee, kun se oli aika suuri kokemus itselle. Sen takia oon pohtinut tätä 5k to 10k:n bloggausta.

Kertokaa mitä mieltä olette, kiinnostaako juoksupostaukset? Mä oon niin koukussa juoksuun että voisin puhua siitä koko ajan.

-Kaukaa Kaunis

perjantai 16. elokuuta 2013

Tavoitteet ja palkinnot

Mä viime viikolla teinkin jo postauksen pohdinnoistani tavoitepainosta.

Minulla ei ole siis ollut virallista tavoite painoa, ja päätin että minun täytyy sellainen itselleni pistää motivaation ja mielenrauhan takia. On paljon helpompi tehdä tätä ns. projektia kun tietää että se loppuu jossain vaiheessa. Siis terveelliset elämäntavat eivät lopu, ne pysyy, mutta tämä painon kanssa tuskailu ja kaikki laihdutukseen liittyvä.

Senpä takia olen tässä tehnyt hieman tutkivaa työtä ja laatinut seuraavanlaisen "aikataulun" ja tavoitekartan.

Lähtöpaino (kesäkuun (2013) alussa) yli 100 kg (todenmukainen arvio)
Paino heinäkuun (2013) alussa: 98,6 kg
Paino nyt (elokuun (2013) alussa) 94,3 kg

Tästä lähtee sitten se aikataulutus:

syyskuun 2013 alku: 90,3 kg (-4 kg/kk)
lokakuun 2013 alku: 86,8 kg (-3,5kg/kk)
marraskuun 2013 alku: 83,3 kg (-3,5kg/kk)
joulukuun 2013 alku: 80,3 kg (-3 kg/kk)

tammikuun 2014 alku: 77,3 kg (-3kg/kk)
helmikuun 2014 alku: 75,3 kg (-2 kg/kk)
maaliskuun 2014 alku: 73,3 kg (-2 kg/kk)
huhtikuun 2014 alku: 72 kg (-1,3kg/kk)



Tadaa. Aikatauluttaminenhan on yksi niistä asioista joista monet varottaa. Ja mä olen kyllä osittain myös sitä mieltä että ei kannata tälläselle pistää mitään aikarajaa, ja elämäntaparemontista kun on kyse, niin sen painon pudotuksen pitäis olla ihan vaan positiivista ekstraa kun elämä muuttuu terveellisemmäksi. Muttamutta. Mä olen listaihminen. Mä rakastan listoja ja olin ihan kikseissä kun tätäkin aikataulutusta mietin. Ja normaalisti se aikatauluttaminen menee niin että mun täytyy mahtua kymmenen kilon takaiseen mekkoon kahen kuukauden päästä, ja se ei koskaan toimi.

Tiedän toki että tämä ei ole kiveen kirjoitettu, ja en heitä hanskoja tiskiin jos tavoitteet eivät täytykään, mutta toisaalta on jotain mitä odottaa, ja jos tavoitteet täyttyvät, siitä saa lisämotivaatiota jatkaa. Ja ainahan sitä voi koettaa kiriä jos jää vajaaksi edelliskuussa.

Mä koitin olla mahdollisimman realistinen noiten kuukausittaisten painonpudotusten kanssa, mutta aika kertoo kuinka todellisia ne oli. Sen mä tiedän että mitä enemmän painoa tippuu, sitä vaikeempaa jokaisen kilon karistaminen on.

Mutta tämän alustavan suunnitelman mukaan edetään, ja se tarkoittaa sitä että urakkaa on edessä yhteensä 22,3 kg. Eiks tyyliin jotku ekaluokkalaiset paina 22 kg? Ja huhtikuun alussa pitäisi olla tavoitepainossa joka on mulle normaalipainon sisällä. Eli toi 72-74 kg tuntuu tällä hetkellä saavutettavalta (not) ja sopivalta mulle. Sen näkee sitten minkänäkönen ja minkälainen fiilis siinä painossa on.

Ja jotta hommaan saadaan vähän lisäjännitystä, päätin tehdä välitavoitteita jotka saavutettuani saan itsemääräämäni palkinnot. Ah! Pääsen hemmottelemaan itseäni!

Eli tässä olisi välitavoitteet ja palkinnot:

8-alkuinen luku: Urban Decay:n Naked -luomiväripaletti (joo-o, rakastan kosmetiikkaa...)
Alle 83,6 kg (-15 kg): Kampaamo! (kävin viimeks keväällä 2011)
7-alkuinen luku: ripsien pidennykset (i know, i know, i'm so vain)
Alle 74,5 kg (BMI normaalipainon puolella): Shoppailureissu Helsinkiin (budjetti määräytyy rahatilanteen mukaan :D)
72 kg: Ulkomaanmatka esim. skotlantiin tai maltalle <3 (kesällä 2014?)

Okei, ehkä se oli siinä. Mä koitan tässä lähipäivinä tutustua tarkemmin tähän bloggeriin, niin saa nähdä osaisinko mä jotenkin järkeistää tätä mun blogia ja tehdä jotain välisivujakin painonseurantaan ymym.

Nyt tuntuu ihan mahottomalta että mä koskaan olisin edes 7-alkavissa luvuissa, mutta ehkä sen uskoo kun se tapahtuu. Mutta lopetan nyt turhan jaarittelun kun mun on pitänyt jo moneen kertaan poistaa tekstinpätkiä tästäkin postauksesta. Ugh.

-Kaukaa Kaunis

torstai 15. elokuuta 2013

Syksyn sävelet

Palaan vihdoin ja viimein omaan kotiin ensi viikolla. Koulu starttaa elokuun vikalla viikolla, ja vaikka kouluun meno ei ehkä houkuta hirveän paljoa, on kiva päästä omaan kotiin ja takaisin tuttuihin rutiineihin.

Nyt olen oleskellut vanhempien luona (koti tämäkin) ja vaikka täällä on ollut suht helppo olla ja asustaa, on omassa kotona olo vielä helpompaa. Siellä kun kaapeista ei löydy mitään muuta kun sitä mitä kaupasta itse sinne raijaa. Täällä vanhempien kotona taas joka nurkalla häämöttää suklaata tai leipää tai leivonnaisia... ei kiva.

On myös kiva päästä aloittamaan taas jonkinlainen säännöllinen elämänrytmi, nyt kun työt ja työajat ovat vaihdelleen suht tiheästi. Ja mulla on myös ikävä omiin lenkkimaastoihin, vaikka täällä maalla onkin tietysti ollut rauhallisempaa ja kauniimpaa.

Syksystä myös sellaista, että lenkkeilyn ja 5k to 10k juoksuohjelman lisäksi ostan korkeakouluopiskelijoille tarkoitetun urheilukortin, jolla pääsen sitten erilaisille ryhmäliikuntatunneille (apua) ja mahdollisesti jopa salille (superapua). Mä olen aina ajatellut että mä en todellakaan ole mitään salityyppiä, ja se tuntuu oudolta että mä kävisin salilla, mutta nyt kun näitä laihdutusblogeja on jonkun aikaa jo seurannut, ja n. 98 % kaikista bloggareista käy salilla, oon miettinyt että kyllä munkin pitää kokeilla.

Tolla urheilukortilla pääsee tiettyinä aikoina tietyille saleille tyyliin eurolla, joten ei se ole rahastakaan kiinni.

Saa siis nähdä. En usko että musta kuitenkaan mitään salilla kävijää saa, mutta pitää se kokeilla että voi sanoa kokeilleensa :) Noi ryhmäliikuntatunnit taas on se juttu minkä takia tota korttia haen. Siellä näytti olevan zumbaa ja bodypumppia ja vaikka mitä aerobista juttua. Vaikka kyllä tollaset ryhmäliikuntatunnit hirvittää mua aikalailla yhtä paljon kun salilla käyminenkin. Varsinkin jos joutuu menemään sinne yksin. Mutta mä olen nyt urheasti päättänyt että sinne mennään ja siellä myös käydään säännöllisesti! Tulee vähän vaihtelua sitten urheiluunkin kun nyt olen pelkästää juossut.

Sellaista on siis luvassa tässä parin viikon sisällä, ja mä sitten päivitän tänne tilannetta.

Kohta pitää taas lähteä lenkille. Pitää saada vähän kiinni lenkkejä aikataulussa kun oli niin pitkä tauko tossa välissä.

-Kaukaa Kaunis

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Takaisin ruotuun!

Huh! Vieraat on poissa ja talo vihdoin tyhjä. Vaikka meillä oli ihan älyttömän kivaa, kärsi mun elämänmuutosprojekti hieman.

En päässytkään sitten maanantaina lenkille, ja tiistaikin oli ihan täynnä ohjelmaa. Se siis tarkottaa sitä että siitä on yli vikko tällä hetkellä kun kävin viimeksi juoksulenkillä!! Apua! Nyt vaan tiukka ote niskasta ja lenkille mars. Siis heti kun olen tämän postauksen naputellut... Tänään on vaan satanut kissoja ja koiria koko päivän, ja toivon että nyt lenkin ajalle ei osuisi isoja kuuroja.

Syömisetkin on mennyt vähän niin ja näin. En ole missään välissä heittänyt pyyhettä kehään ja mättänyt mitä sattuu, mutta olen esim. syönyt leipiä muutamia ja jätskinkin nautin kavereitten kanssa.Hups.

Tässä on nyt siis viikko kohta sluibailtu tän dietin kanssa, ja se tulee taas näkymään vaa'alla syyskuun alussa.

Mutta enpä jaksa siitä nyt liikaa stressata koska kyseessä kuitenkin on elämäntapamuutos, ja näitä tilanteita tulee elämässä vastaan vielä monet kerrat.

Nyt lenkille, ja huomenna palataan! :)

-Kaukaa Kaunis

maanantai 12. elokuuta 2013

Viikon 32 liikkumiset

Tässä pikapostaus viime viikosta.
Maanantai: juoksulenkki 51 min, -670 kcal
Tiistai: juoksulenkki 1h 2 min, -846 kcal
Keskiviikko-
Torstai-
Perjantai: kävelyä koko päivän
Lauantain-
Sunnuntai-
Nyt oli siis se reissuviikko ja se näkyy. Alkuviikosta kerkisin parille lenkille, ja tiistaina juoksin putkeen 6 km! Otan ton perjantain kävelynkin nyt yheks treeniks koska kävelin koko päivän. En tiedä paljonko kaloreita siinä hommassa kulu, mutta jaloissa se ainakin tuntui.
Eli tältä viikolta jäi nyt yksi lenkki liian vähäksi. Tällä viikolla pitäisikin tulla sitten ainakin 5 lenkkiä.
Nyt on talo täynnä vieraita, joten se tuo omat hankaluudet. Saattaa olla vähän hiljaisempaa nyt alkuviikosta täällä blogissakin vieraitten tähden.
-Kaukaa Kaunis

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Paluu arkeen vol 2

Noniin, reissut on reissattu ja arki voi alkaa taas.
Neljän päivän ulkomaanreissu siis ohi ja syömiset meni paremmin kun viimelomalla.
Ravintoloistahan me ruokamme saatiin, ja pyrin tekemään aina terveellisimmät valinnat menuista. Söin mm. Kanasalaattia ainakin kolme kertaa, kreikkalaista salaattia pari kertaa, yksi kanatortilla (josta tortillapohjasta söin n. Puolet), yksi pitakebab (tästäkin jätin pitaleipää syömättä), pari kaalikäärylettä ja hedelmiä ja pähkinöitä snäckeinä.
Monissa salaateissa oli kastike jonka toki olisi voinut jättää syömättä. Fetaakin tuli popsittua vähän liikaa. Tuo pitakebabkin oli aika pakkopullaa kun yömyöhään ei muuta ollut tarjolla ja nälkä oli kova.
Mutta olosuhteet huomioonottaen mä olen ihan tyytyväinen näihin. En syönyt kertaakaan liikaa!
Huomenna taas tiukalle linjalle niin hyvä tulee. Huomenna pääsee myös lenkille! Jee! Tuntuu että viime kerrasta on pieni ikuisuus!
Huomiseen siis! Laitan liikunnan yhteenvetoakin silloin :)
-Kaukaa Kaunis
P.s. tämmönen lipsahdus mahtui minilomalle, hups.

lauantai 10. elokuuta 2013

Tavoitteiden epämääräisyys ja vähään tyytyminen

Mulla ei ole tavoitepainoa.

Alunperin se johtui siitä kun meinasin että en lainkaan hypi vaa'alla koko elämäntaparemontin aikana, että sitten kun tuntuu hyvältä tsekkaan painon ja katon riittääkö se ja alan ylläpitää sitten sitä painoa.

No, se suunnitelma meni mönkään jo aikoja sitten, mutta jostain syystä tavoitepaino jäi silti mysteeriksi ja pimentoon.

Koko aikuisiän ylipainoisena olleena voin sanoa että on erittäin outoa kuvitella että mä koskaan olisin laiha. Jotenkin tavoitteeksikin olen jättänyt että voin mä olla vähän pyöreä, silleen söpöllä tavalla koska ei mua haittaa kunhan en ole ylipainoinen.

No, tämähän on suoraa pelkuruutta jos suoraan sanotaan. Mua pelottaa laittaa ittelleni mitään ns. oikeita tavoitteita koska a) pelkään etten pääse lähellekään niitä tavoitteita ja b) en vaan osaa kuvitella itteäni hoikkana ja c) pelkään sitä urakan suuruutta jos laitan liian pienen tavoitteen. Jos pitää laihduttaa yli 30 kg tuntuu se urakkana jo aika ylitsepääsemättömältä.

Miksi mä tyytyisin vähään? Miksi mä lopettaisin laihduttamisen vain siksi että mahdu kaikista isoimpiin normaalipuolen farkkuihin? Jos mussa on potentiaalia mahtua vielä pienempiin, miksi mä jättäisin matkan ns. puolitiehen?

Mähän olen muuten 173 cm pitkä, en ole tainnut sitä ennen sanoakaan. Alunperin ajattelin siis että jos mä pääsen edes 75 kg niin olisin superonnellinen, enhän enää olis niin älyttömän läski. No, sanompa vaan että toi 75 kg on vielä aikas iso vaikka näillä luvuilla missä nyt oon se tuntuukin ihan minimaaliselta.

Eli mun pitää vähän tutkia ja laittaa ittelleni joku ihan oikea tavoitepaino, ja välitavotteita tietty myös.

En osaa sitä ihan tässä sanoa mutta palataan siihen kun osaan. Tässä ei ole vielä mikään hirvee kiire... :D

-Kaukaa Kaunis

perjantai 9. elokuuta 2013

"Hei sä oot laihtunu!"

Kaikki ketkä yrittää laihduttaa tai on elämäntaparemontin pyörteissä tietää että joko tietoinen tai tiedostamaton osasyy laihtumiseen on näyttää niille jotka ei uskonut sun kykenevän siihen.

Vaikka mullakin on miljoona ja yksi syytä laihtua, ja terveys tietenkin ihan ykkösenä, täytyy munkin myöntää että mä odotan sitä päivää kun pääsen pitkän ajan jälkeen tapaamaan tiettyjä ihmisiä, ja nähdä niitten leuat lattianrajassa.

Sitä odotellessa on tän projektin aikana varauduttava siihen että monet ystävät ja tutut huomaa näitä väliaikamuutoksiakin, ja luultavasti kommentoi laihtumista. Sitten kun on tavotteessaan voi vaan todeta että enkö mä olenkin upea? :D tai jotain muuta vastaavaa, mutta nää välitilat on vähän kiusallisia kun matkaa kuitenkin on vielä taitettavana.

Olenkin aiemmin sanonut että mä en kaiuta elämäntaparemonttiani kaikille, ja mielummin pidänkin sen salassa, joten mulla on vähän ristiriitaiset fiiliksen niitten kommenttien ja kehujen varalle.

Toisaalta on hienoa että muutos näkyy ja ihmiset huomaa sen ja kommentoi. Se tarkottaa että se toimii, mä laihdun ja näytän paremmalta. Mutta sitten on se toinen puoli. Mä en puhu painostani tai laihdutuksesta kenellekään, ja koska se on kuitenkin kaikkien nähtävillä, se varmasti tulee puheeksi. En tidä mitä siihen vastaisi, kiitos? Mun mielestä se ei kuitenkaan oo yhtään niitten asia. Ja sitten jos tulee kommenttia kuinka hyvä tai kiva se on että mä laihdutan, otan sen kuitenkin kritiikkänä edelliselle minälleni. Miksi kukaan ei nyt tässä vaiheessa sano mitään jos kokee että mun pitäis laihduttaa ? Ei sillä että mä tahtoisin sitäkään, mutta mikä tekee sitä okein, että jos mä itte tulen terveemmäksi, on hyvä sanoa että mä olen viimeset 10 vuotta ollutkin epäterve? Vähän niinkuin jos joku ilmottaa eroavansa kusipää miehestänsä kaikki onkin yhtäkkiä sitä mieltä että hyvä vaan kun se oli ihan paska koko äijä vaikka ei ole ennen sanonut yhtään mitään.

Tämä tuli nyt mieleen kun äiti on nyt muutamaan kertaan sanonut että mä olen pienentynyt. Mulle tuli ihan kiva olo siitä että sen huomaa, mutta tää kommentti tuli kuitenkin mun omalta äidiltäni.
Luultavasti tulen siis reagoimaan näihin kehuihin ja kommentteihin riippuen siitä henkilöstä kuka ne antaa. Pitää varmaa sitten keksiä joku kestovastaus että kiitti, alotin juoksun, mitäs sulle kuuluu?

Olipas taas sekavaa, mutta jotenki mun olo koko tän aiheen kanssa on sekava. Muita kommentteja ei olekaan tullut muualta kun äipältä, mutta toisaalta mä pukeudun edelleen hyvin löysiin vaatteisiin ja muutenkin muutos on niin pientä. Luultavasti kuukauden tai kahden päästä alkaa sitten se rumba tuttuihin törmätessä.

-Kaukaa Kaunis

torstai 8. elokuuta 2013

Ruokaa!

Tässäpä olis vähän viime aikojen ruokia.

Kasviswokkia

Wokkia kera reajuuston

Tonnikalasalaatti

Kanaa, kukkakaalia ja kesäkurpitsaa

Kanaa ja vihanneksia

Kanamunasalaatti herkkusienillä

Välipala: savulohta ja raejuustoa

Välipala: kinkkuleike raejuustolla

Savulohisalaatti

-Kaukaa Kaunis

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Vinkkejä juoksuun aloittelijoille

Heippa kaikille!

Elämäntapamuutokseen liittyy ainakin mulla vahvasti liikunta. Minä valitsin liikuntamuodoksi juoksun, joka on aina kiehtonut mua ja plussana tietysti se että se on lähes ilmaista. Mä olen juossut nyt yhdeksän viikkoa vähintään kolme kertaa viikossa sellasia noin puolen tunnin lenkkejä.

Ennen kun mä alotan vinkkien jaon, mä haluan kannustaa niitä jotka epäilee että juoksu on mahdotonta heille tai jos ajattelee että täytyy olla jo todella kovassa kunnossa  ennen kun aloittaa koko juoksuharrastusta. Se ei todellakaan mene niin.

Kaikki osaa juosta. Se on erittäin luonnollinen tapa liikkua ihmiselle, ja se näkyy esim siinä että kaikki lapset juoksevat jatkuvasti. Toisekseen kukaan ei odota että ensimmäisellä kerralla juoksis tosta noin vaan kympin suurinpiirtein hikoilematta. Juoksussa, niin kuin missä tahansa liikuntalajissa, edetään askel kerrallaan. Toiset aloittavat hölkkäämällä etanan vauhtia minuutin, ja sitten kävelevät, ja toiset juoksevat vartin ja kävelevät sen jälkeen. Juoksu aloitetaan siis oman kunnon mukaan ja se on siitä palkitseva laji, että siinä kehittyy erittäin nopeasti ja jokainen juoksu menee paremmin kuin edellinen.

Voisin kirjoitella juoksun hyvistä puolista vaikka kilometrin pituisen postauksen, mutta jatketaas nyt ihan aiheesta.

Eli olit sitten aloittanut juoksun jo, tai harkitsemassa sitä, tässä olisi minun, vielä itsekin aloittelijan, vinkit miten tehdä juoksukokemuksesta mahdollisimman onnistunut ja positiivinen.

1. Tee suunnitelma: monesti juokset viikossa, minkälaista matkaa ja millaiset juoksu- ja kävelyosuudet lenkkeihin kuuluu. Netin ihmeellinen maailma tarjoaa monia erilaisia juoksusuunnitelmia, joiden mukaan voi juoksua lähteä harjoittamaan. Aloittelijoille suosittelisin aluksi sellaisia ohjelmia jotka tähtäävät viiteen kilometriin matkassa. Älypuhelimen omistajille suosittelen lämpimästi ihanaakin ihanampaa Couch to 5k -appiä/sovellusta. Sovellukseen paremmin tutustuu tästä postauksesta.

2. Hanki hyvät välineet. Sanoinkin edellä että juoksu on lähes ilmaista. Ja ilmaistahan se melkein onkin: lenkkipolut eivät maksa mitään ja niitä löytyy Suomesta paljon. Liikutat itseäsi vain ja ainoastaan omilla lihaksillasi, siihen ei tarvita minkäännäkoistä vermettä tai vempelettä. Ainut mihin juoksussa sijoitetaan on varusteet, ja niistäkin pakollisia on vain kengät. Jotta juoksu luonnistuisi ja paikkojen hajoaminen estyisi, on hyvät juoksukengät ehdoton hankinta. Näin alkuun ei toki kannata mennä ja ostaa adidaksen 200 € lenkkareita. Eiei. Robbareista ja sittareista löytyy aivan varmasti hyviä lenkkareita huokeammalla hintalapulla. Mutta en tosiaan suosittele lenkille lähtöä niissä parin kympin tasapohjaisissa kävelykengissä.

3. Vältä ärsykkeitä. Tällä tarkoitan oman olon mahdollisimman mukavaksi tekemistä. Jos housuja pitää koko ajan nostaa tai nappikuulokkeen asentoa korjailla, vaikuttaa se mielialaan ja näin ollen juoksukokemukseen. Nämä ärsykkeet ovat siis ns. pieniä asioita jotka voi korjata helposti, kunhan sen asian vain tiedostaa ja muistaa. Omalla kohdalla näitä ärsykkeitä oli esim. huulien kuivuminen (=huulirasvan laitto), meikin valuminen (=kasvojen pesu) ja hyttyset (=hyttyskarkoitteen käyttö).

4. Hengitys. Hyvän hengitysrytmin löytäminen edistää juoksussa jaksamista ja estää mahdolliset tauot juoksusta jolloin hengitystä tasataan. Hyvänä vinkkinä olen saanut nenän kautta sisäänhengityksen ja suun kautta uloshengityksen. Alussa mun piti ihan keskittyä että muistin hengittää sisään nenän kautta, kun syke nousee ja elimistö tarvitsee enemmän happea, usein käy myös niin että sitä rupee vetämään suun kautta tiheämmin ja se ei ole paras mahdollinen tapa. Tasaiset hengenvedot on parhaat ja sitten ylämäissä ym voi vetää syvempään ja muistaa tasoittaa hengitys taas tasaisella. Tämän oppii nopeasti, ja enää munkaan ei tarvitse sitä miettiä.

5. Sykemittari. Tämäkin on vähän tällainen hifistelypuoli juoksussa, mikä ei tosiaankaan ole pakollinen, mutta auttaa ainakin mua. Musta on kiva seurata sykettä juoksun aikana. Siitä pystyy seuraamaan oman kunnon parantuminen (keskisyke alempana) ja tietenkin sen avulla pystyy säätelemään vauhtia. Mullakin jos syke on alle 165 nostan mä vauhtia hieman ja jos se taas huitelee yli 180 hiljennän niin kauan että se on siinä jossain 170 kohdilla. Toisekseen sykemittari selittää mulle miksi esim. voimat vähenee. Jos mä juoksen ylämäen vauhdilla on syke jossain 185ssä ja jos en tajua hiljentää on voimat todella nopeasti lopussa. Tässä vaiheessa olisi helppo lopettaa kun luulee että ei jaksa enempää, mutta kun sen sykkeen laskee siihen 170 niin kummasti taas jaksaa. Sitten vielä on se että sykemittari kertoo kalorikulutuksen, mikä tietysti motivoi omalla tavallaan.

Siinäpä oli ensimmäisenä mieleentulleet. Juoksemiseen jää oikeasti koukkuun. Sehän on jossain tutkittu että jos jotain urheilua suorittaa 16 kertaa se jää kroppaan ns. muistiin ja sen jälkeen keho vaatii sitä samaa treeniä. Musta ainakin tuntuu että mulla on käynyt juoksun kanssa just näin. Vaikka usein on vaikeaa se kotoa lähtö, niin heti kun sinne lenkille pääsee, tulee hyvä olo ja juoksu maistuu. Toi lähtemisen vaikeuskin on vaan suotava koska mun 20-kymppinen mieli ei oo koskaan nauttinut urheilusta joten pakostikin mieli pistää hanttiin vaikka keho toista tietäiski :)

-Kaukaa Kaunis

tiistai 6. elokuuta 2013

Haaste: 11 kysymystä

Lilac Delight haastoi minut 11 kysymyksen haasteeseen. Tämä onkin vähän erilainen postaus, tänään ei puhuta yhtään laihduttamisesta tai elämäntapamuutoksesta!

Säännöt:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata haastajan antamiin 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastettaville.
4. Heidän pitää valita haastettavaksi 11 blogia, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa, ketkä olet haastanut.

11 asiaa minusta:

1. Opiskelen sosiaalialaa ja haluan "isona" työskennellä lastensuojelussa.
2. Meillä (vanhempien kotona) on kissa, Alfred, joka on kylän kovin kolli.
3. Minulla on lievä kosmetiikkaobsessio. Omistan tuhottomasti meikkejä ja rakastan niillä leikkimistä. Jos pitäisin jostain muusta aiheesta blogia kun tästä elämäntapamuutoksesta, se olisi ehdottomasti kosmetiikkablogi.
4. Olen uskossa, eli uskon Jumalaan ja käyn seurakunnassa ymym.
5. Rakastan matkustelua! Olen kiertänyt aikalailla koko Euroopan, olen myös valloittanut Aasian ja Afrikan. Nyt suunnittelen matkaa Amerikkaan :)
6. Olen koukussa nettishoppailuun. Ostan meikkejä, leffoja, kirjoja, vaatteita, koruja ja kaikkea muuta tärkeää tai vähemmän tärkeää maailmalta. Sitten odottelen joka päivä innolla josko postimies toisi jotain uutta ja kivaa! Useimmiten unohdan jo mitä olen tilannut siinä vaiheessa kun paketti tulee postista.
7. Olen myös elokuvahullu. Mä olen aina se jolta kysytään onko joku leffa hyvä, ja yleensä mä olen aina myös nähnyt sen. Toisekseen tiiän tuhottoman paljon näyttelijöiden nimiä, ja osaan luetella ainakin kymmenen muuta leffaa missä se näyttelijä on ollut. Mun omassa dvd kokoelmassa on melkein 200 leffaa.
8. Soitan pianoa ja tykkään laulaa.
9. Perheeseeni kuuluu iskä ja äippä, isosisko ja kaksi isoveljeä. Mä olen perheen vauva.
10. Mulla ei ole omassa kotona tv:tä, mutta katson dvd:ltä mm. Criminal Mindsia, Frendejä ja The Nannyä.
11. Nettisurffailuni keskittyy lähinnä blogeihin, youtube-videoihin (paljon kosmettiikka-aiheisia) ja sosiaaliseen mediaan.

11 haastajan kysymystä:

1. Minkä kirjan olet viimeksi lukenut? Only Mr. Darcy Will Do by Kara Louise. Oon Jane Austen fanaatikko, ja viime aikoina oon innostunu näistä mukaelmista, mitä esim. Ylpeydestä ja ennakkoluulosta on aika monta.
2. Minkä CD-levyn ostit viimeksi? Adelen 21
3. Oletko koskaan kirjoittanut runoja? Joskus pikkusena joo, puu-suu-luu tyyppisiä :D
4. Millainen olet aamuisin? Yleensä väsynyt, mutta en mitenkään pahantuulinen. Oon ehkä vähän hiljasempi kun muuten päivällä.
5. Millaisen unen näit viimeksi? Mä en koskaan muista mun unia, ja se ärsyttää mua :/
6. Mikä oli lapsuutesi lempilelu? Mä tykkäsin sellasista muoviastioista joihin laitettii hiekkaa tai vettä ym ja tehtiin ruokaa :)
7. Millaisista asioista haaveilet?
8. Oletko tyytyväinen itseesi vai haluaisitko muuttaa jotain? Mitä? En oo tyytyväinen kokooni, eli yleinen laihtuminen olis jees.
9. Mikä on kotisi kaunein yksityiskohta? Expedit hyllyn oon järjestelly silleen että mun leffat ja kirjat on aseteltu kauniisti kaikkien kauniitten koriste-esineitten ja matkamuistojen kanssa.
10. Kerro ihanin asia, mitä sinulle on tapahtunut vuoden sisällä? Kuukauden reissu Afrikkaan oli ihana!!
11. Kerro yksi positiivinen asia tästä päivästä? Aamupalarahka mustikkakeitolla ja ruisleseillä maistui tänään jotenkin todella hyvältä. Katsoin samalla Disneyn Kaksin Karkuteillä leffaa, ja se on ihan paras :) Eli oli kiva aamu !

11 kysymystä haastetulle:

1. Missä maassa olet viimeksi vierallut?
2. Mitä kieliä puhut?
3. Mikä on lempiruokasi?
4. Kengät vai laukut?
5. Paras asia suomalaisessa kulttuurissa?
6. Paras Disney leffa?
7. Mistä vuodenajasta tykkäät eniten?
8. Mitkä kolme asiaa ottaisit mukaasi autiolle saarelle?
9. Mikä on reaktiosi puhelinmyyjiin?
10. Mitä tv-sarjoja seuraat?
11. Kerro kolme positiivista asiaa itsestäsi.

Haastan: 

http://rantapallosta-bikinimisuksi.blogspot.fi/
http://niinainbelfast.blogspot.fi/
http://sadankilonvankila.blogspot.fi/
http://ilonsirpaileita.blogspot.fi/
http://nytriittaa.blogspot.fi/
http://projektikaksi.blogspot.fi/

-Kaukaa Kaunis

maanantai 5. elokuuta 2013

Ravintoa Ravintolasta?

Tein elokuuksi itselleni muutaman haasteen  joista yksi oli se etten käy ravintoloissa elokuun aikana.

No, hyvin alkoi kun ravintolaan eksyin jo heti ensimmäisenä viikonloppuna.

Aloitetaas tällä menestystarinalla. Eli olin lauantaina iltaa viettämässä kavereitten kanssa, ja koska meni myöhäseksi, ja kaikille tuli nälkä, päätti muu pesue että nyt apsille roskaruoan kimppuun.

Mä onneks olin syönyt alkuillasta kotona jo terveellisesti, ja litkin vettä koko illan joten pystyin tyynenrauhallisesti ilmoittamaan että sopii että sinne mennään, mutta meikä se pysyy herkuista erossa.

Sinänsä oli helppo ratkasu, koska ei ollut kova nälkä tai muutenkaan en halunnut hesemättöjä syödä, mutta kyllä se vierestä katsominen oli oma haasteensa. Mä en oo koskaan siinä asemassa ollutkaan. Oli nälkä tai ei niin muhun aina mahtu hamppari tai kaks. Sinänsä ei tehnyt mieli ranskiksia tai hampurilaisia, mutta niitä olis silti ollut kiva syödä. Ihan vaan sen syömisen takia.

No, mennääs nyt tähän ei-niin-menestyksekkääseen tarinaan.

Eilen sunnuntaina työpäivän jälkeen kun makoilin vanhempien luona päätti rakas äitini että nyt lähetään koko perhe syömään oikeen ulos! No, siinä hetken aikaa pohdittiin että minne mennään ja mä vähän yritin vinkata että jos mä vaikka jäisin kotiin... mutta äiti oli sitä mieltä että nyt lähdetään ja koko porukka. Ei siinä mitään, päätin että ravintolasta kuin ravitolasta löytyy joku annos jonka voin syödä, tai edes osan siitä annoksesta. Suunnattiin sitten läheiselle huoltoasemalle josta löytyy hese, kotipizza ja puljun omaa kotiruokaa.

No, mä valitsin kaikkein sopivimman ja sehän oli sitten kotipizzan kanasalaatti ranskalaisella kastikkeella.
Hieman muita hymyilytti kun mä noukin salaatin päältä kaikki krutongit poies ja söin tyytyväisenä loppuun.
Niitä leivänpalasia oli muuten jotenki tosi paljon!

Tarinan opetus oli siis se, että ehkä mä en voi ihan kaikki ravintolareissuja karsia koko elokuulta, mutta jos mä sinne eksyn, niin mä todellakin pitäydyn omassa ruokavaliossa.

Mutta tottahan toki mä pyrin pitämään nää ravintolakäynnit aika nollissa, jo ihan sen takia mikä fiilis mulle siellä tulee. Kotona on helppo syödä terveellisesti kun ei ole mitään vaihtoehtoja, mutta ravintolassa tietää että vois vaan tilata jonkun ihanan ruukun tai korin tai kanapastan...

Eli suojelen itseäni mielipahalta, enemmän kun siltä että vetäisin överit.

Mä en ihan ymmärrä miten musta on tullut tämmönen ravintolaihminen, kun mä oon kuitenkin suht köyhä opiskelija!

-Kaukaa Kaunis

Painopäivitys ja kuvavertailua

No niin, odotettu päivä saapui vihdoin. Tänään astuin siis kuukauden tauon jälkeen vaa'alle, ja tulos oli tämä:

Älkää välittäkö ihanista lakkauksista....


94,3 kg !

7.7.2013 painoin 98,6 kg, eli pudotus kuukaudessa oli -4.3 kg.

Mä olen tyytyväinen, ottaen huomioon että tässä kuussa oli lomaviikko ja sillon söin kuin pieni sika. Eli iloisella mielellä olen ollut tänään, ja innolla jatketaan eteenpäin.

Seuraavan kerran vaa'alle sitten syyskuun alussa.

Nyt loppuun vielä kuvia, ensimmäiset on otettu 2.7.2013 ja viereiset sitten tänään 5.8.2013. En nää juuri mitään eroa. Ehkä tuossa suoraan edestä otetussa kuvassa. Nää on niin huonossa valossa otettuja ja jotenkin huonolaatusia ja lisäksi vielä etäisyydet, eri vaatteet ja kuvien koko on eri... Eli ei kovin luotettavaa ole. Mutta hyvä kuitenkin tehä näitä kollaaseja niin sitten jossain vaiheessa ne erot alkaa oikeast näkymään!




-Kaukaa Kaunis

sunnuntai 4. elokuuta 2013

Viikko 31 reippailut + löpinää

Tässä olis tämän viikon liikuntasaldoa. Kerrankin tämä tulee "oikeaan aikaan" sunnuntaina.

maanantai:-
tiistai: C25k juoksu, 45 min, -581 kcal
keskiviikko:-
torstai: C25k juoksu, 42 min, -571 kcal
perjantai:-
lauantai: C25k juoksu, 42 min, -577 kcal
sunnuntai:-

Joo-o. Aika vähäsiksi jäi, mutta onpahan kuitenkin jotain. Ei tullut myöskään tällä viikolla sitä neljän treenin saldoa mikä pitäisi tulla nyt joka viikko elokuussa. Loppukuusta on siis luvassa aika treenin täyteisiä viikkoja.

Mutta, asiasta kolmanteen, huomenna on siis virallinen punnituspäivä ja mua rupes TAAS jännittää.
Oon tällä hetkellä aivan varma että mikään ei näy missään. Tänäänkin kun peiliin katoin niin en nähnyt niin minkäänlaista muutosta vaikka muina päivinä oon muka nähnyt paljonkin. Saas siis nähdä. Sitten taas toisaalta mietin että kuukaudessa on pakko tapahtua jotain jos liikkuu ton kolme kertaa viikossa niinkun mäkin oon nyt liikkunu.

Laitanpa tähän jonkulaisen veikkauksenkin mitä se vaaka näyttää sitten huomenaamulla. Viimeksi kävin siis 7.7. puntarilla ja sillon se oli 98,6 kg. Nyt on mennyt kuukausi ja siihen kuului lomaviikko jolloin kaikki hyvät syömistottumukset aikalailla hävisi. Mutta entäs ne muut kolme viikkoa? En osaa sanoa. No, veikkaan että siellä seisoo 96,3? Pari kiloahan olis se terveellinen vauhti, mutta nyt on jotenkin niin tukkoinen olo että en tiedä siitä sitten.

 Onneks en käy tän useammin vaa'alla, muuten menis varmaan järki kun oon niin sekava tän koko asain suhteen jo nyt. Joo, no ehkä mä nyt rauhotun ja odotan huomiseen jolloin sen sitten näkee.

Eli tosiaan, huomenna painosta postausta ja otan sitten samalla kuvat niin voi tehdä vertausta, toisaalta kuvissa ei varmaan parin kilon pudotus näy mihinkään.

 No mutta huomiseen!

-Kaukaa Kaunis

Vastavalmistunut!

Nyt olen minäkin Couch to 5k -ohjelman suorittaja! WIPII!

Yhdeksän viikkoa on nyt juostu ja ikuisuudelta se tuntuikin!

On ollut hienoa nähdä oman kunnon kohoaminen ja tietty oman kropan timmiytyminen.

Muistan kun ekoilla juoksuilla minuutin juoksu tuntui kuolemalta, ja sitähän se aikalailla olikin, mutta siitä on nyt päästy eteenpäin! Eilen juoksin 30 minuuttia putkeen. En voi uskoa sitä.

Kunto on kohonnut huimasti. Vielä pitää tietysti tehdä töitä että pääsee hyvään kuntoon, mutta tämä on hyvä pohja sille.

Usko omiin voimiin ja kehoon oli monesti aika tiukilla, ja ajattelin että ehkä muut, mutten minä koskakoskakoska... mutta tässä sitä nyt ollaan, mä pystyin siihen!

Minulla on käytössä puhelimeen ladattava Couch to 5k app, joka antoi tällaisia tilastoja yhdeksän viikon treeneistä: aikaa näihin lenkkeihin on mennyt noin. 15 h ja kilometrejä karttunut yli 120. Vau.

Lopetetaas tää nyt tuon viimeisen treenin tuloksiin.


-Kaukaa Kaunis

lauantai 3. elokuuta 2013

Uusia utopistisia tavoitevaatteita

Mä olen aikas hyvin heitellyt menemään pieneksi jääneitä vaatteita vuosien varrella, joten kun olen tavoitevaatteita etsinyt, en ole niitä juuri löytänyt.

Sitten tajusin että siskoni on toiminut usein "kaatopaikkana" liian pienille vaatteille ja monet niistä ei ole ollenkaan ollut siskoni tyylisiä joten saan ne todennäköisesti käyttämättöminä takaisin.

Meninpä siis kaivelemaan siskon vaatevarastoja ja löysin kuin löysinkin muutaman hameen jotka julistan tavoitevaatteiksi.



Tämän hameen tilasin joskus pari kolme vuotta sitten netistä, ja en jaksanut aloittaa palautusrumbaa kun se ei sopinutkaan ja heivasin sen siskolle. No, ylläripylläri sisko ei ole sitä kertaakaan sinä aikana käyttänyt. Uusi hamonen on siis luvassa mulle :)


Tässä ängin sen päälleni. Vaikka otti vähän vastaan reisien kohdalta, sain sen kuitenkin vedettyä lantiolle saakka, mikä on sinänsä jo ihan positiivista. Vetoketju ei taasen ollut lähelläkään että olisi mennyt kiinni.


Vedinpä hameen ihan vyötärölle saakka, ja olkapäät korvissa ja vatsa sisäänvedettynä vetoketju meni kiinni.





Tämän ihanan lappuhaalarihameen/mekon löysin kirpparilta myös sen kolmisen vuotta sitten. En tykkää sovitella vaatteita joten usein ostan vaatteet sovittamatta. Niimpä ostin myös tämänkin, koska hämäännyin kokolapusta. Eihän se ollut lähelläkään sopivaa edes silloin, ja mars siskolle vaan.

Tätäkään sisko ei ole käyttänyt kertaakaan ja minä suorastaan palan halusta päästä käyttämään tätä! Jotenkin tää hamonen vaan nappaa :)


Mutta tosiaan tässä olis kuvia tästä hetkestä kun tungin itseni hameeseen. Tämä on vielä pienenmpi kuin edellinen hame, ja tämä tarvitse hieman voimaa ja vempuilua että sain sen edes tähän pisteeseen päälleni.

Kuvissa siis näkyy kuinka auttamattoman pieniä vaattet ovat. Sen takia näitä kutsunkin utopistisiksi tavoitevaatteiksi. En pysty mitenkään kuvittelemaankaan että nämä joskus sopisivat minulle niin että saisin ne käyttöön, enhän ole niihin koskaan sopinut tai niitä käyttänyt.

Molemmat hamoset jäävät siskon huomaan vielä toistaiseksi ja joulun alla kun taas pääsen siskon kaapeille otan tilannekatsauskuvat ja saa nähdä pääseekö kumpikaan hame vielä omaan kotiin majailemaan.

-Kaukaa Kaunis

perjantai 2. elokuuta 2013

Ruokapäiväkirja 2.8.2013

Tässä olis tän päivän syömiset. Muistin jopa ottaa kuvat kaikesta!

Aamupalatarvikkeet: maitorahkaa, ruislesettä, mustikkamehukeittoa ja banaani.

Tämmönen annos tuli ja oli herkku! Söin tämän vähän ennen kymmentä aamulla.


Seuraavaksi oli lounas. Tonnikalasalaatti jossa oli tonnikalaa, herkkusieniä, salaattia, kurkkua, kirsikkatomaatteja ja hieman fetaa. Päälle ripottelin siemeniä ja sitruunamehua. Oli täyttävää! Tämän söin kahden paikkeilla.


Sitten illalla, seitsemän aikoihin söin kanafileen ja reilusti uunikasviksia.
 Tässä oli ehkä himpun verran liikaa kasviksia, tuli sen verran täysi olo kun olin syönyt. Ensi kerralla sitten vähemmän.

Päivän aikana join pienen kupillisen kahvia ja puoli litraa makuvettä jossa oli muistaakseni 79 kcal.Vettä olen juonut reilun litran, eli sitä pitäisi nyt illan aikana kitata vielä toinen samanmoinen. Ruokaa en meinaa enää syödä.

Loppuun vielä päivän miltein hutisyönti kun kahvilassa oli tarjolla ah niin IHANAN porkkanakakun reunapaloja. Mähän sitten menin sinne sörkkimään ja leikkasin ittelleni pienen palan. Ja vaikka pala oli pienen pieni, otin minä itseäni niskasta kiinni ja jätin syömättä. Otin siitä tilanteesta kuvankin, olin niin ylpeä!

Ei tuo pikkuruinen pala olisi mitään tehnyt, mutta jos niitä pikkuruisia paloja tulisi päivässä useampi, niin siitä ei hyvä seuraa. Ja sitä paitsi, se olisi mennyt vastoin elokuun haastetta jossa lupasin jättää juuri nuo närppimiset pois!

Tällaista meni siis tänään minun masuun. Koitan muistaa ottaa jatkossakin kuvia ruuista ennen kuin olen ne jo hotkaissut menemään.

-Kaukaa Kaunis

Elokuu

Eilen alkoi elokuu ja mikä onkaan sopivampi aika aloittaa tehostettua kuntokuuria kun kuukauden alku?

Olen siis pyöritelly mielessäni erilaisia tavoitteita joita kohti lähtisin tässä kuussa etenemään. Lopulta päädyin kolmeen asiaan jotka koitan toteuttaa nyt elokuussa.

Ensimmäisenä on tehdä 5 km juoksulenkki keskimäärin neljä kertaa viikossa. Elokuulle on luvassa yksi pieni reissu ulkomaille, jolloin en pääse lenkille, eli keskimääräisyys tarkoittaa sitä että kun elokuu loppuu, tulisi lenkkejä olla mittarissa yhteensä 20 aikavälillä 29.7-1.9. (jotta tulee täydet viikot).

Toisena on ravintolalakko. Tätä ulkomaan keikkaa lukuunottamatta minä en siis mene kertaakaan ravintolaan syömään, koska siellä tulee aina syötyä liikaa ja epäterveellisesti. Puhumattakaan rahankulusta.

Kolmantena on hiilihydraatittomuus. Eli nyt loppu leivän mussuttaminen ja satunnaiset leivosten närppimiset.
Se on vaan totaalinen no-no kaikille turhille hiilareille. Saan siis syödä puuroa ja kuitulisiä maitorahkan kanssa. Lihaksien tarvitseman hiilarisaldon saankin banaaneista ja kasviksista.

Siinä oli tämän kuun kolme tavoitetta. Palataan syyskuun lähestyessä astialle ja katsotaan miten pärjäsin!

-Kaukaa Kaunis

torstai 1. elokuuta 2013

Asian Food

Oi, rakastan aasialasta ruokaa. Voisin syödä kiinalaista, thairuokaa, sushia ja intialaista vaikka loppuelämäni ja kuolisin tyytyväisenä.

Ongelmaksi tulee tietenkin se että välttelen ravintoloita ja hiilareita. Aasian keittiöön kuuluu hyvin olennaisena osana se riisi.

Siksipä pistäydyin Aasialaiseen elintarvikekauppaan ja metsästin sieltä muutamia asioita joita voin lisäillä piristämään tämän hetkistä välillä yksitoikkoistakin ruokavaliota.


Mutta mukaan siis tarttui erilaisia kastikkeita ja soijaa joilla maustan wokkeja maistuviksi.


Sen lisäksi ostin punaista curry-tahnaa joka on aivan ihana! Tätä mä olen pistänyt wokkiin, kanan marinaadiin, erilaisiin liemiin ja aina tulee ihanaa !



Ja niinkuin joskus mainitsinkin, ostin sieltä myös tarvikkeet kevätkääryleisiin jotka eivät tietenkään ole terveellisemmästä päästä, mutta ah, ne olivat hyviä!



Nuita kevätkääryleitä tuli tosiaan syötyä muutamia... mutta onneksi suurin osa kuitenkin meni muihin suihin.

Nyt kun saan omiin kokkailuihin tuotua aasialaista vivahdetta, ei ole tarve (himo) niin suuri mennä ravintolaan sitä syömään. Wokkia olen paljon viime aikoina tehnytkin, mikä on tietenkin hyvä koska siinä on paljon kasviksia, ja siitä pystyy tekemään hyvinkin terveellistä.

Onko teillä vastaavia tunteita minkään maan ruokiin ? Minä valitsen kiinalaisen aina yli hampparien tai kebabin :)

-Kaukaa Kaunis