Syöminen on tietenki erittäin iso asia jota olen korjaillut. Olen ns. vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. En koe olevani karppaaja, koska en ole niin tiukka niitten hiilareitten kanssa. Syön puuroa aamulla ja välillä suuhun eksyy leipäpalanenkin (hui!). Olen syönyt siis paljon kukka- ja parsakaalia, kanaa, kananmunia, maitorahkaa ja raejuustoa. Lisäilen annoksiin tietysti kaikke pientä piristämään yksitoikkoista ruokavaliota, esim. oliiveja tai pähkinöitä ym.. Herkut olen jättänyt kokonaan, eli se on no-no karkeille, suklaalle, leivoksille, sipseille ja muille ah niin ihanille asioille.
Mainitsinkin että käyn ulkona liikaa syömässä, olen vähentänyt sitä, ja sitten koittanut parhaani mukaan valita terveellisiä vaihtoehtoja ravintoloissa kun niihin eksyn.
Ruoka-annoksen kokoon olen myös puuttunut. Ennen pystyin syömään helposti kukkurallisen lautasellisen kermaista kana-pekoni-pastaa valkosipulipatongilla, ja sitten puolen tunnin päästä hakea vähän lisää. Tai siis pystyisinhän minä edelleenkin, mutta nykyään en vain enää tee sitä. Syön niin säännöllisesti kuin vaan pystyn, eli aamupalapuuron herättyäni, siitä kolme-neljä tuntia ja syön kevyen lounaan. Siitä pari kolme tuntia syön välipalaa ja siitä taas nelisen tuntia syön kanaa ja kukkakaalia (useimmitten) ja sitten vaan illalla puuroa tai rahkaa nassuun. Nämä tunnit ei siis pidä millään tavalla useimmiten paikkaansa, mutta yritys on hyvä kymmenen.
Pienempiä annoksia useammin, siis.
Liikunta taas on oma seikkansa. Tälläinen liikunnanvihaajan on melko haastava lähteä innostamaan itseään liikunnan ihanuuksista. Mietin ja pohdin mikä olisi sellainen mitä haluasin tai edes voisin joskus haluta tehdä. Päädyin siihen, vaikka sisäinen liikunnanvihaajani ei sitä koskaan myöntäisi, että juokseminen voisi olla joissain tapauksissa ihan cool. Jos siis se olisi sellaista vaivatonta ja hietöntä touhua niinkuin kaikissa mainoksissa ja muissa näytetään. Pah, punainen hikoileva possuhan siellä peilissä puuskutti kun kotiin ekalta lenkiltä pääsin. Mutta fiilis oli kyllä aika voittaja, että mä pystyin siihen! Hyvä minä!!
Juosta siis en osaa, olen huono, hidas ja näytän naurettavalta. Mutta minkäs sille mahtaa. Täytyy vain toivoa että joku päivä tilanteeni olisi hieman positiivisempi juoksun kohdalta. Otin juoksun harjoittelun avuksi puhelimeeni couch to 5k appsin, ja siitä kerron sitten ensi kerralla tarkemmin.
-Kaukaa Kaunis
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei! Kerro ihmeessä mitä mielenpäällä on :)