Aamulenkkeily

Viime viikolla oli syysloma ja haastoin itseni käymään joka päivä aamulenkillä, kun kerrankin oli siihen mahdollisuus.

No, kävin joka aamu maanantaista perjantaihin lenkillä, ja vaikka olin ajatellut tekeväni vain lyhyitä juoksulenkkejä, venähti ne melko pitkiksi. Suurin osa olikin yli tunnin lenkkejä, joista kävelin osan.

Maantaina lähdin liikkeelle 10 min juoksu, 10 min reipas kävely -taktiikalla. Söin ennen lenkkiä banaanin, koska päätin jo edellispäivänä että teen pidemmän metsälenkin. Nälkä alkoi siis "vaivaamaan" vasta loppumatkasta.
Juoksut meni hyvin, ei ollut siis mitään eroa siihen juoksinko päivällä vai heti herättyäni.

Tiistaina ajan ja motivaation puutteen vuoksi lähdin lyhyelle juoksulenkille. Juoksin kymmenen minuuttia tietä eteenpäin, sitten käännyin, ja juoksin kymmenen minuuttia takaisin. Eli 20 min lyhyt lenkki, joka sujui vaivattomasti. En syönyt mitään ennen juoksua, mutta lenkin lyhyyden takia ei nälkä kerinnyt yllättämään, ja juoksukin sujui aivan normaalisti.

Keskiviikkona pidin taukoa juoksusta, ja kävelin reippaasti tunnin eri reittiä. Aamupalaa en syönyt, mutta kävellessä en huomannut mitään eroa.

Torstaina lähdin taas pidemmälle lenkille. Ja tällä kertaa en syönyt mitään ennen lenkkiä. Juoksin 20 min, kävelin 10 min, sitten juoksin taas 20 min. Huomasin varsinkin viimeisellä juoksupätkällä että juoksu ei suju ihan niinkuin normaalisti. En tiedä johtuiko se siitä että olin lenkkeillyt ahkerasti niin monta päivää peräkkäin, vai johtuiko se pitkästä paastosta, jota en ollut katkaissut yön jälkeen. Tiedä häntä, mutta nälkä tuli ja aamupala maistui hyvin lenkin jälkeen.

Perjantaiksi olimme sopineet veljen kanssa salikäynnin, joten hän sanoi että jos lähden aamulenkille, niin en sitten mitään kävelyä raskaampaa tekisi. Eli kävely se sitten oli. Äitinkin nappasin mukaan, joten matka taittui hieman rauhallisemmin. En syönyt aamupalaa ennen lenkkiä, mutta tosiaan, kävelystä ei tullut muuta kuin nälkäiseksi, ja oli kiva mennä aamupalalle.

Mitä nyt voi sanoa tuon viikon kokemuksista on se, että aamulla on ihana lenkkeillä. Okei, vanhempani asuvat maalla ja siellä on ihania hiekkateitä pitkin metsiä joissa saa vapaasti huitoa menemään ja vaikka laulaa lurittaa jos siltä tuntuu, eikä kukaan tule vastaan.Eli siellä on oikein kiva lenkkeillä näin muutenkin, mutta kyllä ne aamut olivat jotenkin niin kauniita ja raikkaita. Vaikka vikko oli sadetta täynnä, pääsin aina kuivin jaloin takaisin kotiin, eli oli onni matkassa.

Aamupalan syömisestä tulin siihen tulokseen että jos olen lähdössä juoksemaan, varsinkin pidempiä matkoja, niin kyllä se mulla olisi hyvä vaikka se banaani syödä. Ja juoda vettä. Mutta kävelylenkit voin hyvinkin tehdä ihan tyhjin vatsoin.

Mitä aamulenkkeilyyn ja painonpudotukseen tulee, niin mulla ainakin putosi paino viikon aikana. Käyn vaa'alla kahden viikon välein, ja pudotin painoa aamulenkkeilyviikkona, ja sitä edeltävänä viikkona yhteensä 2,6 kg. En tiedä miten nuo kilot sijoittuu noilla kahdella viikolla, mutta sen tiedän että kovin tahti oli mun painonpudotushistoriassa. Siitä voi lyödä yksi plus yksi yhteen, tai sitten ei. Pitäisi tehdä hieman kattavampaa tutkimusta jos haluaa tällaisia ruveta väittämään, mutta mulla homma ainakin toimi.

Eli kaikenkaikkiaan oli erittäin ihana viikko, ja varmasti jos lukujärjestys sallii niin voisin ja aion jatkaa aamulenkkeilyä. Suosittelen kokeilemaan :)

-Kaukaa Kaunis