Aloitetaas nyt ihan perustavoitteesta laihduttajalla: lopullisesta painotavoitteesta. Pitkään ajattelin että ei niillä numeroilla niin väliä, kyllähän fiilis ja peili kertoo milloin ollaan valmiita. Väärin. Tämän huomastin itsekin jo ihan elämäntapamuutoksen alussa, jolloin otin vaa'an mukaan touhuun (aloitin laihdutuksen siis ilman vaakaa), ja koko projekti heti selkeni ja tuli konkreettisksi. On paljon helpompi laihduttaa kun tietää kuinka paljon on takana, kuinka paljon edessä, ja kuinka kauan sen saavuttamiseen menee. Alun vaa'aton meininkini oli kuin sumussa kulkemista. Varmaa edistystä ei voinut tietää, ja ei tiennyt tekeekö joitain väärin tai oikein ja jos jotain täytyykin muuttaa.
En kuitenkaan osannut ihan heti määrittää omaa tavoitepainoani, koska ajatus esim. 7-alkuisesta luvusta oli niin utopistinen, että ajattelin homman jäävän siihen saman tien jos alan tavoittelemaan kuuta taivaalta. Tämä on juuri tätä suomalaista negatiivisuutta, mistä Paisti kirjoituksessaan puhuu. Valitsin kuitenkin tavoitepainon, joka lähti normaalipainon rajasta (75 kg) ja on laskenut nyt 72 kiloon. Minulla on nyt vähän sellainen kutina että tuossakin painossa lähden sitten kiinteyttämään ja laskemaan ehkä sinne 6-lukuihin, mutta se on sitten sen ajan murhe, tällä hetkellä tavoitteena on tuo 72 kg.
Paisti puhui myös siitä, mikä merkitys syillä on esim. laihdutustavoitteiden toteutumiseen. Tämän allekirjoitain aivan täysin. Yksi mieleenpainuvin lause mitä yksi luennoitsija on opinnoissani sanonut menee näin: "Erota halut valmiuksista ja toiveet voimavaroista." Tämä on mun mielestä totta ihan jokaisessa muutoksessa millä tahansa elämänalueella. Ei riitä että haluaa olla laiha. Pitää kysyä miksi. Halu vie ihmistä ehkä parhaimmillaan pari päivää, mutta valmiudet, jotka syntyy tiedosta ja itsetuntemuksesta, vie maaliin saakka. Monet on multakin kysynyt mistä mä saan motivaation tähän, ja miten mä jaksan. No, helppoa kun ymmärtää miksi tähän on edes lähtenyt, ja tietää ja tuntee itsensä ja voimavaransa. Ja uskoo myös kykenevänsä siihen. Pelkkä ihannevartalon liimaaminen jääkaapin oveen ei auta, vaan kaiken täytyy lähteä itsestä ja omaan arvomaailmaan sopivista tavoitteista. Esim. mä en ole pinnallinen ihminen, joten pinnalliset syyt ei (yksin) riitä mun motivaattoreiksi.
Mun listaamia syitä löytyy täältä ja täältä.
Viimeisenä pohdin vielä sitoutumisesta tavoitteisiin. Paisti onkin kirjottanut monia hyviä vinkkejä tähän asiaan, ja ne kannattaa käydä lukasemassa täältä. Itsellä blogi, blogien seuraaminen ja erilaiset ohjelmat ja sovellukset ovat tuoneet sen sitoutumisen mitä minä ainakin alussa kovastikin tarvitsin. Latasin juoksuohjelman kännykkääni, ja vaikka se maksoi pari hassua euroa, oli se silti tarpeeksi siihen että se sitoutti myös käyttämään sitä sovellusta. Blogi tosiaan on ollut älyttömän suuressa osassa painonpudotusta, ja se tuki mitä olen saanut kaikilta teiltä ihanilta lukijoilta ja kanssabloggaajilta (<3). Blogeista olen myös saanut ideoita ja ihan puhdasta tietoa laihdutuksesta, ja se on auttanut tässä elämänmuutosprojektissa.
Siinäpä oli lyhykäisyydessään pohdintani omista tavoitteistani. Olen miettinyt joitakin sopivia konkreettisia tavoitteita nyt lähitulevaisuuteen ja kauempaankin tulevaisuuteen, ja teenkin niistä omaa postausta lähiaikoina.
-Kaukaa Kaunis
p.s. kuvituksena randomeita kuvia blogin historiasta.
Eriäätin mahtavaa kuulla toisesta näkökulmasta pohdintoja :) Ja varsinkin tuo halu ja valmiudet-kappale oli aivan mahtavaa tekstiä! Sitä oikeanlaista dataa. Ja kiitos maininnasta!
VastaaPoistaKiitos sulle sarjan kirjottamisesta! :)
PoistaElämäntapamuutos ja laihdutus on niin psyykkistä hommaa, että jos ei käsittele asioita, niin kaikki työ on ihan turhaa. Ja just tän laihdutuksen henkisen puolen käsittäminen ja käsitteleminen mahdollistaa sen että ne kilot ei tule sitten takasin.
-Kaukaa Kaunis