Minähän olen koko aikuisikäni ollut ylipainoinen, ja minulla ei ole aavistustakaan siitä miltä minä sitten loppujen lopuksi näytän "laihana". Mitä jos kaikki toiveet, haaveet ja mielikuvat mitä minulla tällä hetkellä on, ja on aina ollut laihasta minästä, onkin aivan vääriä ja lopulta olenkin jotain mitä en halua taikka odottanut?
En usko että tulen pettymään tietenkään, mutta tällaisia ajatuksia minulla on ollut. Huomasin nimittäin tässä yksi aamu että jee, pitää laittaa rintsikan hakaset pienemmälle kohdalle. Sitten tajusin myös että ne kupitkin tuntuivat väljemmiltä kuin ennen.
Tiesinhän minä että laihtuessa rasvaa lähtee joka puolelta, mutta mitä jos nuo rinnat katoaa tuosta kokonaan? Tyhmää, tiedän, mutta minä en voi tietää minkä kokoiset rinnat mulla on normaalipainoisena. Sen näkee sitten, ja silloin sen kanssa on elettävä.
Ehkä eniten tässä jännittää/pelottaa se, että tämä on ihan tuiki tuntematonta aluetta mulle. Mun pitää tutustua aivan uuteen kroppaan ja en tiedä pysyykö pää tässä mukana.
-Kaukaa Kaunis
p.s. miks tää pieneneminen ei alkanu vaikka reisistä? Sen haluaisin tietää.
Minä niin toivoisin muuttuvani mutta tällä tahdilla se tapahtuu ensi elämässä. En jotenkin saa itseäni ruotuun. Tukiverkostoa ei ole toistaiseksi. Olen muuttamassa toiselle paikkakunnalle avopuolisoni kanssa joka on luvannut laihduttaa kanssani siellä. Tuntuu että siihen 1,5 viikkoon on ikuisuus ja projekti pitäisi saada heti käyntiin.
VastaaPoista- Heli
Ennen muuttoa sä voisit vaikka ottaa sellasia vauvan askelia tässä projektissa jos tuntuu että voit kunnolla alottaa vasta sitten puoliskon kanssa. Eli alotat vaikka juomaan vettä paljon ja syöt enemmän kasviksia ym.
PoistaTällä tavoin pääset jo vähän makuun mutta se ei oo niin ylitsepääsemätöntä että siihen ei yksin pystyis!
Mutta kiva että oot saanu miehekkeen mukaan matkalle! Tukiverkosto on tosi tärkeä, ja se vaan vaatii niin paljon enemmän itteltä jos on ainut joka yrittää motivoida ja tsempata.
Kyllä sä pystyt siihen! Ja oot tiukkana sitten muuton jälkeen! Tosi mahtava tilaisuus kun pääsee aloittamaan alusta :)
-Kaukaa Kaunis
Oletko muuten ajatellut luovasi blogillesi sivun facebookkiin? Sieltä olisi mukava lukea pieniäkin asioita elämästäsi joita ei välttämättä viitsi erikseen tänne kirjoittaa?
VastaaPoista-Heli
Eipä ole tullut mieleen kyllä. Pitää miettiä oisko sellanen hyvä, mutta mä voisin väliajalla vaikka yrittää tehä tänne blogin puolelle sellasia lyhyempiä fiilispostauksia :)
Poista-Kaukaa Kaunis
Mulla on täällä ihan samanlaisia ajatuksia! Ite muistan käyttäneeni pari kuppikokoa pienempiä rintsikoita -20 kg ja reilu neljä vuotta sitten. Rehellisesti sanottuna tykkään tän hetkisestä varustuksesta paljon enemmän, mutta tiedän, että ne tulee tässä oman projektin aikana mitä todennäköisimmin pienenemään. Ehkä se on sitten vaan yks niistä uhrauksista, joita pitää tehdä sen unelmakropan eteen? Tsempit koitokseen kokonaisuudessaan! :)
VastaaPoistaKiitos!
PoistaJa niimpä.. uhraus jonka minä ainakin olen valmis tekemään!
Ja onpahan sitten sopusuhtainen kroppa kaikin puolin :)
-Kaukaa Kaunis
Viime kirjoituksesta on hieman jo edistynyt, olen pienentänyt annoskokoja ja käynyt lenkillä (7. päivän saldo 28 km ja -3300 kcal). Olen jotenkin niin innoissani tästä että tiedän lopahtavan pian.
VastaaPoistaOon kyllä edelleen sen fb-sivuston kannalla. Olisi niin paljon kysyttävää muttei oikein sopivaa paikkaa kysyä :)
- Heli
Hei huippureipas sä oot ollu! Ja se alkumotivaatio kyllä lopahtaa jossain vaiheessa. Se juttu onkin siinä mistä löytää sen lisämotivaation ja pysyvän motivaation. Ja välillä sitä pitää raahautua lenkille vaikka sitä motivaatiota ei oo ollenkaan.
PoistaHyvää työtä! :)
Ja fb:stä en osaa sanoa, pitää nyt miettiä sitten kunnolla. Muthan saa kiinni kyllä blogin s-postista fatnomorethanks@gmail.com näin alkuun :) Jos on mitään niin ota yhteyttä! Musta olis kiva jutella :>
-Kaukaa Kaunis
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista