Kun juoksu ei kulje

Tänään kun olin aloittanut c25k juoksuni, aloin miettiä miksi minä oikein juoksen. Hölkkä takkuili ja en millään päässyt sopivaan rytmiin. Olin juossut vasta pari minuuttia ja katsoin jo ensimäistä kertaa ajanjuoksua, ja se näytti että yli 25 min oli vielä juoksuosuutta jäljellä.

Sitten alkoi ahistamaan. En minä millään jaksaisi melkein puolta tuntia juosta putkeen. Kaikki tuntui turhalta, ja kotona odottava sipsipussi ja hyvä dvd tunkeutui mieleen.

Olin jo melkein luovuttamassa, mutta sitten mietin asian kokonaisuutta. Olen nyt kahdeksan viikkoa juossut joka viikko c25k:n mukaisen juoksuharjoituksen, ja vaikka alussa kolmen minuutin juoksu tuntui mahdottomuudelta, juoksen nykyään reilusti yli 20 min ongelmitta.

Mietin ohjelmaa jota minulla on jälkellä vain kaksi viikkoa, ja sen jälkeen 5k on plakkarissa.

Ajattelin sitä fiilistä kun lenkki on ohi ja koti ja suihku häämöttää edessä. Ja sykemittarin yhteenvedon tarkastelua.

Mietin sitä päivää kun voin surutta kiskaista juoksuvermeet niskaan ja lähteä päästämään höyryjä piiitkälle lenkille.

Näitä ajattelin ja juoksin. Ja juoksin lisää. Lopulta se rytmi löytyi ja sain kuin sainkin juostua 28 min putkeen! Tahtikin oli reipas ja pääsin pidemmälle kuin koskaan ennen tutulla metsäpolulla.

Ihmeen hyvin on nää fiilikset pysyny loitolla, lähinnä koska pystyn itselleni järkeistämään vain puolen tunnin lenkin. Ja varsinkin kun on nyt tuon c25k ohjelman mukaan harjoitellut.

Tänään tuli siis erävoitto liikunnan suhteen ja sipsipussistakin pysyin erossa.

Tällä motivaatiolla jatketaan!

-Kaukaa Kaunis