perjantai 13. syyskuuta 2013

Sammakkosuut

No nii, nyt se on vihdoin tapahtunut. Mun laihtumista on kommentoitu.

Olin isovanhemmilla kylässä, ja ne on nähnyt mua aika usein tän mun projektin alun jälkeen, ja varmaan sitten itsekseen pohtinut asiaa.

Nyt kuitenkin kun olin heillä, kysy isoisäni ihan noin muuten vaan että "kuinkas monta kiloa sulta on jo tippunut?" Siinä olin sitten hetken monttu auki ja vastasin että onhan niitä muutama...

Mä en siis tosiaankaan puhu vapaasti mun painosta tai kiloista, ja musta toi kysymys oli jotenkin todella tökerö. Se ei mun mielestä kuulu mitenkään heille kuinka monta kiloa mä olen pudottanut, ja mun isovanhemmat on muutenkin liian uteliaita mun elämästä. Ja jos haluaa kommentoida laihtumista, niin ehkä on parempiakin tapoja se tehdä.

No, eipä siinä, kaivoin kommentista hyvän puolen, eli sen että hoikistuminen näkyy, ja jätin sen muuten sitten taka-alalle. Eipä siinä mennyt kun pari tuntia niin isoisäni kysyy taas että hei kerropas nyt paljonko oot tiputtanut. Siihen mä vastasin että sitä tietoa saa odottaa ja halusin jo tilanteesta pois. Lähtiessä sain vielä hyvät laihdutusvinkit: "jatka vaan liikkumista niin kyllä ne loputkin lähtee".

Mä olen totta kai ylipainoisena herkkä kommenteille mun koosta näin yleensäkin, mut rupesin miettimään että oonko mä jotenkin liiankin herkkä. Totta kai laihtumista saa kommentoida, mutta ehkä siinäkin pitäisi sitten vähän miettiä että miten siitä kommentoi.

Toinen sammakkosuu tuli eilen koulussa vastaan. Mun luokalla on yks erittäin ärsyttävä mies, joka ei tosiaankaan tiedä millon sulkea suunsa. Mä oon tottunut siihen että se luennoilla päästää suustaan mitä sattuu ja muutenkin saattaa aukoa millon mistäkin, mutta enpä tosiaan aatellut että se olis ensimmäinen koulumaailmasta joka mun laihtumista kommentoi. Koska me ei tosiaankaan olla kavereita, ja koska välttelen sitä maailman ääriin saakka.

Mutta tänään tosiaan olin juuri saapumassa koululle, ja tää mies tuli mua vastaan pihalla. Se huusi jo kaukaa että " hei, mitä sä oot tehny???" Ja mähän olin siihen että jaa-a, enpä tiedä. "Eiku sä oot laihtunut tosi paljon!" Siinä sitten sanoin aijjaa, en tiiä. Kävelin jo sen ohi ja se mumis takana että senkin pitäis...

Nyt mua kauhistuttaa ajatus että se jatkaa sitä keskustelua silleen että me ei olla ainoot paikalla. Mikään ei vois olla kauheempaa kun että se koulun käytävällä huutelis taas mulle että hei, kerros miten oot laihtunu noin paljon!!

Okei, kyllä mä sain pientä tyydytystä siitä ilmeestä mikä sillä oli kun se tajus että oho, oonpas mä laihtunut, mutta se ei hirveästi helpottanut sitä että sen kommentoijan piti olla just tää mies. Argh.

No joo, ihan kiva että rupee näkymään. En vaan tiedä miks mun kaikista lähimmät kaverit ei oo kommentuinu tätä mitenkään. Ehkä ne ei uskalla? Aattelee että mä jotenkin loukkaannun jos se ei ookaan tarkoituksellista laihtumista. Mutta kyllähän ne kaikki tietää että mä nykyään urheilen, ja että ennen moista ei oo nähty tai kuultu. No, saa nähdä millon ja kuka sitten seuraavan kerran kokee tarpeelliseksi kommentoida mun kokoa.

Mä suhtaudun tähän nyt jotenkin todella negatiivisesti, mutta se johtuu ehkä siitä että nää molemmat kommentoijat teki sen jotenkin väärin? Ja ne on molemmat sellassia sammakkosuita että ei tiedä onko se nyt kohteliaisuus vai loukkaus.

Äh, nyt saa loppua tämäkin valittaminen. Palataan asiaan kun oon paremmalla päällä.

-Kaukaa Kaunis

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hei! Kerro ihmeessä mitä mielenpäällä on :)